Kolme hallitusta on yrittänyt uudistaa suomen sosiaali- ja terveysjärjestelmää. Jokainen uudistusyritys on kaatunut ja viimeisin kaatoi myös hallituksen. Tuorein demarijohtoinen hallitus tarttui haasteeseen viime syksynä.
– Vuodesta 2014 hallitus on yrittänyt laittaa kolmiota neliöön. Nyt on viimeinen aika myöntää, ettei se onnistu, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) huomautti ministerivierailulla Turussa torstaina.
Perustuslakivaliokunta on linjannut, että sote-palveluita ei voida siirtää toissijaisten kuntayhtymien hoidettavaksi vaan niistä päättäminen vaatii sen, että niistä päättävät vaaleilla valitut luottamushenkilöt.
Näin ollen myös pääministeri Sanna Marinin johtama hallitus on lähtenyt viemään sote-uudistusta eteenpäin maakuntamallin mukaisesti.
– Ei ole mahdollista tehdä muita kuin kansanvaltaisia sosiaali- ja terveyshuollon ratkaisuja, Kiuru painotti.
Sote-palveluita ei kuitenkaan Kiurun mukaan lähdetä tällä kertaa uudistamaan rakenteet edellä.
– Meidän täytyy antaa nykyisille järjestäjille mahdollisuus laittaa palvelut kuntoon. Tämän takia sisältöuudistus ei voi odottaa sitä, että aikanaan tulee rakenneuudistus, joka korjaa kaikki ongelmat, Kiuru kertoi.
Hallitus on nimennyt tulevan sisältöuudistuksen Tulevaisuuden sote-keskukseksi.
– Rahat eivät riitä koko järjestelmän uusimiseen saman tien, sekin on myönnettävä. Ne rahat, jotka meillä on käytössä käytetään tällä hallituskaudella siihen, että palautetaan perustason toiminta jälleen keskiöön.
Sisällön uudistamisen keskeisimpiä asioita ovat kansallisen hoitotakuun toteutuminen. Hoitotakuun mukaan lääkäriin on päästävä seitsemässä päivässä. 57 prosentissa terveyskeskuksia tämä ei toteudu, mutte ministeri muistutti, että 43 prosentissa toteutuu.
– On siis turha väittää minulle, ettei lääkäriin olisi mahdollista päästä viikossa. Näin valtavat joukot pääsevät nyt jo, tällä rahoituksella ja rakenteella.
Sote-palveluiden suurimpia ongelmia ovat Kiurun mukaan se, että perusterveydenhuolto ei toimi.
– Englanniksi perusterveydenhuolto on primary health care eli ensisijainen hoitotyö. Meillä tämä on vain tällaista perus-perusterveydenhuoltoa eli sellaista, johon rahat riittää ja voimavarat yltää. Perusterveydenhuollon pitäisi olla ensisijaista jälleen, hän lisäsi.
Uudistusta kaipaa myös sosiaali-ala. Ennaltaehkäisyyn ei ole ministerin mukaan panostettu riittävästi.
– Ei meillä ole rahaa, koska kaikki rahat menevät siihen, että korjataan se, mikä on rikki. Tämä on surullista. Sosiaalinen kestävyysvaje on valtavan suuri, Kiuru huomautti.
Maakunnille tarjotaan valtionavustusta, jolla nykyisiä sote-palveluita on tarkoitus parantaa. Varsinais-Suomeen on tulossa noin 5,5 miljoonaa euroa.
– Tällä rahalla halutaan korjata ongelmia nimenomaan sisältöpuolella.
Vaikka sote-uudistusta päästään viemään eteenpäin vasta kun eduskunta on sen hyväksynyt, valmistelutyöt alkavat maakunnissa jo aikaisemmin. Alueellista sotea ei ministerin mukaan voida rakentaa yhdessä yössä.
Kiurun mukaan rakenneuudistuksen läpiviemisessä ei ole aikaa hukattavana. Koska parlamentaariselle päätöksenteolle on jäätävä aikaa, paketin on oltava valmis joulukuun loppuun mennessä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että maakuntien on saatava omat valmistelunsa pian alulle ja maaliin.
Ministeri kannusti varsinaissuomalaisia yhteistyöhön ja rukkaamaan sosiaali- ja terveysalalle oman maakunnan erityispiirteet huomioiva uudistus.
– On teistä kiinni, mikä on teidän erillinen ratkaisunne. Tässä on vain mielikuvitus rajana valtakunnallisten sabluunoiden puitteissa. Loppu on teidän käsissänne, Kiuru painotti.
Uusi sote-uudistus
Sote-uudistusta viedään eteenpäin kahdessa osassa: sisältö- ja rakenneuudistus on eriytetty.
Rakenneuudistuksen pohjalla on maakuntamalli.
Sote-uudistuksessa maakuntien järjestettäväksi tulisivat ainakin sote-palvelut ja pelastustoimi. Ympäristöterveydenhuollon osalta selvitystyö on kesken.
Pelastustoimi haluttiin liittää tähän osaksi uudistusta, koska isommissa kaupungeissa pelastustoimi vastaa osittain ensihoidosta, joka puolestaan kytkeytyy sote-palveluihin. Sipilän hallituksen sote-uudistus piti sisällään 31 tehtävää.
Tämän vuoden loppuun mennessä selvitetään maakuntien verotusoikeus sekä monikanavarahoituksen purkaminen. Nämä asiat menevät eduskunnan päätettäväksi.
Hallitus on avannut tämän vuoden alusta kaksi valtionavustushakua: Toinen perusterveyden huollon kehittämiseen ja toinen rakenneuudistuksen alueelliseen valmisteluun. Jälkimmäiseen on varattu 120 miljoonaa euroa.
Sote-uudistuksessa valmistellaan noin 40 lakia. Lisäksi siihen liittyy noin 100 lakia, joihin tarvitaan muutoksia.
Kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen: ”Oma koneisto on nyt viritettävä kuntoon”
Sote-seminaariin osallistuivat myös Laitilan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Kuusisto sekä kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen .
– Kuulosti paljon samalta kuin aikaisempikin sote-uudistus. Tämä ei poista sitä, että olemme edelleen maakunnan reunalla ja kaukana keskuksesta. Meidän täytyy saada omat palvelumme kuntoon niin, että ne kestävät vertailua, Kuusisto totesi.
Luukkonen on samoilla linjoilla. Laitilassa käännettiin huomio oman sosiaali- ja terveystoimen kehittämiseen, kun edellinen valtakunnallinen sote-uudistus kaatui vuosi sitten. Tilannetta onkin saatu parannettua terveyskeskuksessa, joka ei kamppaile enää lääkärivajeen kanssa. Laitilassa on meneillään myös ikäihmisten palveluorganisaation uudistus.
– Nyt täytyy tehdä jotain eikä vain katsella. Koneisto täytyy virittää kuntoon, Luukkonen lisää.
Sekä Kuusisto että Luukkonen ottivat ilolla vastaan ministeri Krista Kiurun näkemyksen siitä, että myös luottamushenkilöt on otettava mukaan sote-uudistuksen alueelliseen suunnitteluun.
Seutukaupunkien puheenjohtajana toimiva Luukkonen toivoo lisäksi, että myös seutukaupungit otettaisiin mukaan
valmisteluun eikä valmistelu keskittyisi niin voimakkaasti suuriin kaupunkikeskuk
siin.
Varsinais-Suomessa laadittu sote-palveluiden järjestämissuunnitelma
Varsinais-Suomessa on laadittu virkamiesjohtoisesti koko maakunnan kattava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma.
– Teemme laaja-alaisesti yhteistyötä niissä palveluissa, jotka ylittävät yksittäisen
organisaation rajat, alueellisen valmistelun tilannetta avannut Turun kaupungin muutosjohtaja Antti Parpo kertoi.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru kiittelee hyvin tehtyä suunnitelmaa, mutta muistuttaa, että nyt on aika ottaa myös luottamushenkilöt mukaan valmistelutyöhön.
– Jos rakennerahaa halutaan täällä saada maaliskuun loppuun mennessä, sen yksi kriteeri on kokonaisvaltainen johtaminen. Se ei käy, että Varsinais-Suomessa vain virkamieskunta näyttää suuntaa. Poliittisella puolella pitää päästä mukaan suunnitteluun.
Kiuru kertoi olevansa huolissaan siitä, riittääkö Varsinais-Suomessa aika. Hakuaikaa on jäljellä kaksi kuukautta.
– Pankaas hynttyyt yhteen nyt, kuului ministerin viesti varsinaissuomalaisille.