Kaikki musiikkiopiston pianonsoiton opettajat ovat lähettäneet produktioon oppilaitaan. Myös opettajista on koottu näytöstä varten kokoonpano, jossa soittavat Elomaan lisäksi Jussi Kauranen, Eija Lehtinen, Elvira Kaavi ja Päivi Kantanen . Näytöksen on ohjannut ja dramatisoinut Jeannette Rönkkö .
Jeannette Rönkkö valmistuu keväällä 2020 teatteri-ilmaisun ohjaajaksi (AMK) ja Pianosirkus on hänen taiteellinen opinnäytetyönsä. Jeannette on aloittanut teatterin lapsena, ja aikuisena tankotanssin myötä hän tutustui myös sirkusmaailmaan.
Sirkusohjaajat ovat Saila Juntunen, Hermanni Ahomies, Ira Oinonen ja Jere Virta Turusta. Sirkusesiintyjiä on näytöksessä yksitoista.
Juhlavuoden kunniaksi musiikkiopisto toteuttaa konserttisarjaa, jonka yksi mittavimmista voimainponnistuksista on tämä esitys. Sen valmisteluun on kulunut yli puoli vuotta tiivistä yhteistyötä Turun Ammattikorkeakoulun Taideakatemian sirkusopiskelijoiden kanssa.
Myös paikallisesti useat eri yhteisöt ja järjestöt ovat mukana esityksen toteuttamisessa. Kokonaisuus tukee täydellisesti Vakka-Suomen musiikkiopiston opetussuunnitelman tavoitetta tehdä musiikkia yhteisöllisesti ja luovasti eri taiteenlajeja yhdistäen, paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.
Esityksen käsikirjoittamisen, ohjaamisen ja harjoittelun mittavan työn lisäksi myös käytännön järjestelyt vaativat aivan poikkeuksellista panostusta. Näytöksiä varten rakennetaan tila sirkuksen ehdoilla muun muassa ilma-akrobatialle ja jongleeraukselle.
Valaistukseen kiinnitetään erityistä huomiota ja sen rooli on myös tarinallinen. Näiden lisäksi Pianosirkusta varten vuokrataan ja paikalle kuljetetaan viisi konserttiflyygeliä, joista muodostuu esitystä säestävä orkesteri.
Tapahtumaa on tukenut Alfred Kordelinin säätiö merkittävällä apurahalla. Säätiön periaatteena on rakentaa suomalaisen tieteen, taiteen ja sivistyksen tulevaisuutta.
Esitykset ovat Laitilan FinnLamex -hallissa 23. ja 24. tammikuuta kello 18. Näiden yleisölle avointen esitysten lisäksi pidetään päivänäytöksiä koululaisryhmille.
Valloittava tarina
Kömpelö ja ajattelematon Ihminen saapuu Metsän jumalattaren, Nymfin, maille ja aikoo rakentaa sinne tehtaan. Heti kohta ystävyyden sytyttyä, ihminen huomaa kuinka jokin vaivaa Nymfi-ystäväänsä. Ihminen on tehnyt ehkä kohtalokkaankin virheen ja saattanut uuden ystävänsä hengenvaaraan ja koettaa selvittää sotkunsa. Tarina kerrotaan mukaansatempaavan musiikin, akrobatian, jongleerauksen, teatteritaiteen ja valojen keinoilla ja lopulta käy kuten saduissa yleensä. Elämä on ihanaa ja kevät koittaa!
Nymfit ovat kreikkalaisen mytologian luonnonhengettäriä, vuorten, vesistöjen, metsien ja puiden naispuolisia jumaluuksia.
Nymfit ovat yleensä sidoksissa johonkin tiettyyn paikkaan tai maanmuotoon. He liikkuivat usein jumalien ja jumalattarien seurassa. Satyyrit pitivät nymfeistä ja halusivat usein tyydyttää halunsa näiden kanssa.
Koska nymfejä kutsuttiin asuttamansa luonnonosan tai maantieteellisen sijainnin mukaan, oli heitä lukematon määrä kaikkialla. Nymfejä oli maalla (dryadit), meressä (nereidit) ja makeissa vesissä (najadit), puissa (Hamadryadit) ja Haadeksessa (Eurydike).
Lähde: Wikipedia