Samaan aikaan kuin monessa suomalaisessa kunnassa tuskaillaan sitä, ettei avoimia lääkärivakansseja saada täytettyä, Laitila asettaa kuudennen virkalääkärin paikan auki.
Ylilääkäri Irene Päärni kertoo, että virka asetetaan auki mahdollisesti jo kevään aikana. Hän on luottavainen, että tämäkin virka saadaan täytettyä.
Laitilassakin painittiin pitkään lääkäripulan selättämiseksi. Käänne parempaan tapahtui viime keväänä.
Päärni aloitti vuosi sitten marraskuussa tilanteessa, jossa Laitilassa ei ollut ainuttakaan virkalääkäriä vaan terveyskeskuksen arkea pyörittivät keikkalääkärit.
Tällä hetkellä Laitilassa työskentelee 5,4 lääkäriä, joista kaksi on osa-aikaista. Kaikki olemassaolevat vakanssit on täytetty tai ollaan lähiaikoina täyttämässä.
– Kaikki muut kuin minä ovat erikoistuvia lääkäreitä tai nuoria lääkäreitä, joilla on lisäksi sairaalajaksot mitä vaaditaan, joten meillä täytyy olla lisäksi yksi sijainen paikkaamaan sitä, Päärni kertoo.
Nuorten lääkäreiden yhdistyksen varapuheenjohtaja Eino Solje huomautti Ylen haastattelussa ( Yle 2.4. ), että korkeammallakaan palkalla on vaikea houkutella lääkäreitä terveyskeskuksiin. Hän huomautti, että nuoret lääkärit kaipaavat koulutusta ja tukea.
– Olen yrittänyt kovasti panostaa siihen, että meillä on ollut tarjolla koulutusta. Täällä ei aikaisemmin ole ollut minkäänlaista tuutorointia tai koulutusta. Toiseksi olen pyrkinyt siihen, että jokainen lääkäri voisi lopettaa työnsä virka-aikaan, jolloin ylitöitä ei tule. Toki joskus tulee poikkeuksia. Lähinnä koulutus ja työn ohjaaminen ovat välttämättömiä nykypäivänä, Päärni toteaa.
Työn mielekkyyttä lisää myös mahdollisuus käyttää erikoisosaamista terveyskeskustyössä. Yksi Laitilan virkalääkäreistä osallistui Vakka-Suomen sairaalan äitiyspoliklinikalla Tyksin ketjulähettitoimintaan, jota Päärnin mukaan käytetään vielä melko vähän.
Ketjulähettitoiminta on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen täydennyskoulutus- ja yhteistyömuoto. Terveyskeskuslääkärit ja terveyskeskushammaslääkärit voivat lähteä viikon mittaisille ketjulähettijaksoille erikoissairaanhoitoon Tyksin sairaaloihin.
Käytännössä Laitilan neuvolassa voidaan nyt tehdä ultraustutkimuksia, joissa tarkistetaan esimerkiksi vauvan asento. Sen sijaan esimerkiksi raskauden seurantaan liittyvät rakenneultraukset tehdään edelleen Vakka-Suomen sairaalassa.
– Osa tapauksista voidaan katsoa täällä, jolloin nähdään onko syytä lähettää tarkempiin tutkimuksiin Tyksiin.
Jos potilasta voidaan auttaa laajemmin perusterveydenhuollossa, se on sekä potilaan etu että kustannussäästö. Potilaan ei tarvitse lähteä omaa terveyskeskusta kauemmas päästäkseen tutkimuksiin tai hoitoon ja kaupunki säästää, koska erikoissairaanhoito on perusterveydenhoitoa kalliimpaa.
Päärnin mukaan perusterveydenhuoltoon panostamalla on Laitilassa jo saatu säästöjä aikaiseksi erikoissairaanhoidon puolella.
Kuluvan vuoden aikana erikoissairaanhoidon kustannusten on ennustettu alittavan budjettinsa noin 600 000 eurolla.
– Erikoissairaanhoidon kuluista ei toki voi säästää loputtomiin, Päärni huomauttaa.
Hänen mukaansa on kuitenkin mahdollista panostaa siihen, että päivystyksessä voidaan hoitaa vain todelliset päivystysasiat. Käytännössä tämä onnistuu vain kiireettömien aikojen lisäämisellä.
– Tämän vuoden aikana olemme ottaneet käyttöön myös niin sanotut puolikiireelliset ajat. Jos normaalijonot menevät sinne 2–3 viikon päähän niin puolikiireellisen ajan voi saada viikon päähän.
Vakituisten lääkäreiden saaminen näkyy terveyskeskuksen arjessa, työhyvinvoinnissa sekä terveyskeskuksen ilmapiirissä.
– Kehittämistyö on vaikeaa, jos porukka vaihtuu koko ajan. Potilaan on hyvä tulla saman ihmisen vastaanotolle, kun lääkäri tietää jo, mikä hänellä on. Työ nopeutuu, koska ei aina tarvitse aloittaa alusta.
Kun kuudes virka saadaan täytettyä, Laitilassa voidaan tavoitella hallitusohjelmassa linjattua viikon hoitotakuuta.
– Hyvä, että kuudenteen virkaan saatiin lupa.
Valtakunnallisella tasolla tavoitteeseen pääsyn arvellaan vaativan tuhat uutta terveyskeskuslääkäriä.
”Nyt tarvitaan terveyskeskusten kunnianpalautusta”
Lääkäriliitto julkaisi lokakuun lopussa ehdotuksensa siitä, miten historiansa suurimman kriisin keskellä olevat terveyskeskukset saataisiin kuntoon.
Liiton mukaan peruspalveluiden kehittämistä ja eriarvoisuuden vähentämistä on pidetty virallisina tavoitteina parikymmentä vuotta. Kehitys on kuitenkin kulkenut päinvastaiseen suuntaan.
– Toimiva perusterveydenhuolto on välttämätön osa oikeudenmukaista ja kustannusvaikuttavaa terveydenhuoltojärjestelmää. Nyt tarvitaan terveyskeskusten kunnianpalautusta ja yhteistä tahtotilaa sen toteuttamiseen, toteaa Lääkäriliiton puheenjohtaja Samuli Saarni .
Linjauksessaan liitto huomauttaa myös, että terveyskeskuksissa työskentelevien lääkäreiden työn sisältöä, työmäärää ja ammatillisia kehitysmahdollisuuksia tulisi korjata.
Työn kuormittavuuden lisääntymisen seurauksena terveyskeskuslääkäreitä on siirtynyt oisiin tehtäviin. Liiton mukaan tämä kierre tulisi nopeasti katkaista, jos terveyskeskukset halutaan pelastaa.
– Lääkärin pitää saada keskittyä potilaan hoitoon. Tämä edellyttää riittävän avustavan henkilökunnan palkkaamista. Lääkäreiden työstä tulee karsia tehtävät, jotka eivät edellytä lääkärin koulutusta tai ovat tarpeettomia. Väestön ikääntyessä ja työmäärän kasvaessa myös lääkärimäärää tulee kasvattaa, jotta työtaakka pysyy hallittavana.
Liiton kannanotossa huomautetaan myös, että vastavalmistuneiden ja kokeneiden lääkärien suhde on vinoutunut useissa terveyskeskuksissa. Koska pakollista erikoistumisjaksoa suorittavien lääkäreiden, sijaisten ja vuokralääkäreiden osuus on kasvanut, hoidon jatkuvuus on kärsinyt.
– Jotta nuoret lääkärit saadaan kiinnostumaan terveyskeskusurasta, tarvitaan riittävä seniorituki ja tarpeeksi ohjausta. Koska koulutettavien määrä terveyskeskuksissa on noussut suureksi, tarvitaan selkeitä kouluttajalääkärin virkoja, Saarni toteaa.