– Laitilan vahvuuksia ovat työpaikkaomavaraisuus, tunnettuus, tiivis keskusta, monipuoliset tapahtumat, aktiivinen urheiluseura ja hyvä väestöennuste, osallistujat listasivat.
Laitilan vahvuuksina nähtiin myös kylien runsaus. Osa kylistä on tilaisuuteen osallistuneen elinvoimapäällikkö Juha-Matti Päivölän mukaan erittäin aktiivisia.
– Täällä on myös verrattain paljon kyläkouluja, Laitilan-Pyhärannan 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Laura Vuola sanoo.
Kehittämiskohteita osallistujat löysivät muun muassa keskustan ulkoisesta ilmeestä.
– Keskustan alueen viihtyisyyttä pitäisi parantaa ja torialueelle saada lisää toimintaa, Päivölä huomauttaa.
Tilaisuudessa nostettiin esille jälleen myös keskustan alueen oman “kyläyhdistyksen” tarpeesta. Yhtenä yhdistystoiminnan uhkana osallistujat näkivät toimintatilojen puutteen. Esiin nousi järjestötalon mahdollisuus. Heidän mukaansa se voisi madaltaa kynnystä yhdistysten väliselle yhteistyölle.
Koko Laitilan uhkina nähtiin muun muassa laskeva syntyvyys ja ikääntyvän väestön mukanaan tuomat haasteet. Heikkoutena nähtiin myös nuorten ammatillisen koulutuksen tarjonnan vähäisyys ja uhkana se, että nuoret opiskelemaan lähtiessään eivät palaakaan kotipaikkakunnalleen.
Ravakan toiminnanjohtaja Ulla Kallio halusi tietää, onko Laitilassa tarvetta matkailun kehittämishankkeille.
– Laitilan matkailu on pääasiassa tällä hetkellä päivämatkailua. Täällä vieraillaan esimerkiksi Kasitorilla tai Wirvoitusjuomatehtaalla. Yöpyviä matkailijoita ei juuri ole. Hotellissa yöpyvät työmatkalla olevat. Miksi tänne ei ole aikoinaan kehittynyt maatilamatkailua, sitä en tiedä, Päivölä sanoo.
Kallion mukaan jos matkailun kehittämiseen lähdettäisiin, se koskisi koko Ravakan aluetta.
– Ajatuksena on, että matkailuun panostettaisiin yksi ohjelmakausi ja katsottaisiin lähteekö siitä mitään, Kallio lisää.