Vakka-Suomen yritysten näkymät vuodelle 2020: Kannattavuus paranee, mutta henkilöstön määrä vähenee

Johanna Käkönen

Vakkasuomalaiset yritykset ennakoivat henkilöstön määrän vähenevän alueen yrityksissä tänä vuonna. Vakka-Suomen saldoluku henkilöstön määrässä on -2 keskiviikkona julkaistussa Maakuntaennusteessa. Pudotusta viime vuoden vastaavasta saldoluvusta on 9 yksikköä.

Maakuntaennusteeseen vastanneista yrityksistä 13 prosenttia ennakoi työntekijämäärän laskua ja 76 prosenttia odottaa henkilöstön määrän pysyvän ennallaan. 11 prosenttia seudulta kyselyyn vastanneista yrityksistä odottaa, että henkilöstön määrä kasvaa.

Jopa 32 prosenttia alueen yrityksistä uskoo, että niiden liikevaihto kasvaa alkaneena vuotena. Ennallaan sen arvioi pysyvän kuitenkin selkeä enemmistö, 49 prosenttia vastaajista.

Kannattavuusodotuksissa Vakka-Suomen saldoluku 13 (-8 yksikköä viime vuodesta) enteilee hieman heikkenevää kannattavuuskehitystä seudun yrityksissä. 35 prosenttia vastanneista yrityksistä odottaa kannattavuutensa kasvavan, 43 prosenttia pysyvän ennallaan.

Alueen investointiaikeiden saldoluku -2 (-6 yksikköä viime vuodesta) ennakoi, että investointien kokonaismäärän kasvu jää viime vuotta alhaisemmalle tasolle. 17 prosenttia alueen yrityksistä arvioi, että investoinnit kasvavat, mutta viidennes ennakoi investointien pienenevän.

Vakka-Suomessa liikevaihto-odotusten saldoluku 13 (-4 yksikköä viime vuodesta) jää selvästi alhaisemmaksi Varsinais-Suomen muihin seutukuntiin verrattuna.

Vakka-Suomessa Maakuntakyselyyn vastanneita yrityksiä oli noin 75.

Kokonaisuudessa varsinaissuomalaiset yritykset odottavat tänäkin vuonna sekä liikevaihtonsa, kannattavuutensa, henkilöstömääränsä että investointiensa kasvavan. Maakuntaennusteen tulosten perusteella yrittäjät arvioivat kasvun kuitenkin hidastuvan hieman viime vuodesta.

Varsinais-Suomen Yrittäjien jäsenyrityksissä ennakoidaan syntyvän tuhansia uusia työpaikkoja myös tänä vuonna. Yrittäjät kantavat kuitenkin huolta osaavan työvoiman saatavuudesta tulevaisuudessa.

– Viime vuodesta hieman heikentyneistä kasvuodotuksista huolimatta jäsenyritystemme usko alkaneeseen vuoteen on hyvä ja talouden kasvuun uskovia yrittäjiä on kaikilla kysytyillä mittareilla mitattuna enemmän kuin talouden laskua ennakoivia yrittäjiä, sanoo Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter ennusteen tiedotteessa.

Viime vuonna laskuun kääntyneet talousodotukset ovat tänä vuonna vielä aavistuksen viimevuotista heikommat.

Varsinaissuomalaisten yrittäjien liikevaihdon kasvua ennakoiva saldoluku on tänä vuonna 29 ja se on laskenut viime vuodesta 5 yksikköä. Kannattavuusodotusten saldoluku on 20 ja siinä on laskua 1 yksikkö. Myös henkilöstön määrän kasvu arvioidaan hieman heikommaksi kuin viime vuonna ja henkilöstön määrän kehitysodotusten saldoluvussa 9 on 4 yksikön lasku viime vuoteen verrattuna. Investointiaikeiden saldoluku on tänä vuonna 5 ja siinä on 1 yksikön lasku viime vuoteen verrattuna.

Seutukuntakohtaisessa vertailussa talousodotukset ovat nousseet eniten Loimaan seudulla, joka on ainoa seutukunta, jossa yrittäjien talousodotukset ovat nousseet kaikilla kysytyillä mittareilla mitattuna. Myös muissa seutukunnissa talouskasvu jatkuu ja talouskasvua mittaavat saldoluvut ovat positiivisia Vakka-Suomen henkilöstömäärän odotuksia sekä Salon seudun ja Vakka-Suomen investointiaikeita lukuun ottamatta. Toimialavertailussa selvästi muita myönteisimmissä tunnelmissa on tietotekniikka-ala, jossa kasvu jatkuu vahvana. Yrityskokoluokista luottavaisimpia taloutensa kasvuun ovat suuren kokoluokan pk-yritykset.

Maakuntaennusteen vastaajista 38 prosenttia arvioi, että työvoiman saatavuus on heikentynyt viime vuodesta ja 27 prosenttia sanoo, ettei siinä ole tapahtunut muutosta. Vain 6 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että

työvoiman saatavuus on parantunut. Kolmannes vastaajista ei osaa arvioida työvoiman saatavuudessa tapahtunutta muutosta.

Varsinaissuomalaisten yrittäjien mielestä kolme tärkeintä tekijää, joilla voitaisiin edistää työvoiman saatavuutta ovat paikallisen sopimisen ja työsuhteiden joustavuuden kehittäminen, oppisopimuskoulutuksen kehittäminen sekä työllistymisen tukeminen julkisten toimijoiden ja yritysten yhteistyönä. Vähiten merkittävänä pidetään kohtuuhintaisten asuntojen parempaa saatavuutta.

Varsinaissuomalaiset yrittäjät nostavat suurimmaksi tulevien vuosien uhkatekijäksi osaavan työvoiman saatavuuden, kun lähes joka kolmas vastaajayritys pitää sitä suurimpana uhkana tulevina vuosina.

Lähes puolet varsinaissuomalaisista yrittäjistä on sitä mieltä, että ilmastonmuutos ei ole vaikuttanut mitenkään heidän edustamansa yrityksen toimintaan. Viidennes vastaajista kertoo, että ilmastonmuutos on muuttanut hänen edustamansa yrityksen toimintaa ympäristöystävällisemmäksi ja noin joka kymmenes yritys arvioi, että ilmastonmuutos on lisännyt yrityksen kustannuksia. Niin ikään joka kymmenennelle ilmastonmuutoksen merkittävin vaikutus on ollut se, että siitä on syntynyt uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Maakunnan yrittäjyysilmapiiri on säilynyt lähes yhtä hyvänä kuin viime vuonna. Kunnan ja yrittäjien välisen yhteistyön arvioidaan parantuneen koko maakunnan tasolla viime vuodesta. Parhaaksi yrittäjyysilmapiiri on arvioitu Turun seudulla ja paras kunta yrittäjyysilmapiiriltään on yrittäjien mielestä Lieto. Seutukunnista Loimaan seudulla kunnan ja yritysten välisen yhteistyön arvioidaan toimivan parhaiten ja yhteistyöarvio on myös parantunut eniten seutukuntakohtaisessa vertailussa. Kunnista kärkiarviot yrittäjien ja kunnan välisessä yhteistyössä saavat Naantali ja Lieto.

Reilu kolmannes yrittäjistä arvioi työvoiman saatavuuden heikentyneen viime vuodesta. Yrittäjät nostavat paikallisen sopimisen ja työsuhteiden joustavuuden kehittämisen tärkeimmäksi työvoiman saatavuutta edistäväksi asiaksi. Tulevien vuosien suurimmaksi uhaksi yrittäjät nostavat osaavan työvoiman saatavuuden ja osaamisen varmistamisen. Osaamisen varmistaminen ja osaava työvoima nouseekin yrittäjien arvioissa tärkeimmäksi maakunnalliseksi edunvalvontakokonaisuudeksi. Tulevaisuuden ennakoinnin vaikeutuminen, kilpailun lisääntyminen ja teknologian hyödyntäminen ovat yrittäjien mielestä eniten muutoksessa olevia toimintaympäristötekijöitä.