Pirkko Varjo
Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni vieraili maanantaina Laitilassa ja Uudessakaupungissa. Ministeri tutustui Jätehuolto Helistölään ja Vahterukseen ja tuli sen jälkeen tapaamaan ihmisiä Tiihosen kahvilaan.
Kulmuni alusti keskustelua muun muassa perhevapaaudistuksesta, jota yritettiin jo viime vaalikaudella.
– Silloin se törmäsi seinään, koska me emme päässeet kokoomuksen kanssa yhteisymmärrykseen siitä, miten se pitäisi tehdä. Kokoomus ajatteli, että voidaan leikata perheiltä ja keskustalle se ei kerta kaikkiaan käynyt. Jos me halutaan saada lisää lapsia ja syntyvyyttä nostettua tässä maassa, niin silloin se kyllä vaatii sitä, että perheiden palvelut on parempia ja perheillä on enemmän valinnanvapautta. Hyvä esimerkki on Viro, jossa syntyvyys oli alhaalla. Nyt kun siellä on panostettu lapsilisiin ja perheiden palveluihin, niin syntyvyys on mennyt Suomen ohi. Toinen tärkeä asia on hoitajamitoitus, josta on vähintään vuosikymmen taisteltu.
Ilmastonmuutoksesta Kulmuni totesi, ettei Suomi voi tehdä kaikkea kaikkien puolesta. Se, mitä hänen mukaansa kuitenkin on mahdollista tehdä, on se, että täällä tehdään niin hyvää teknologiaa, että muutkin haluavat ostaa sitä. Kotimaisista raaka-aineista ja kierrätysmateriaalista valmistettujen polttoaineiden kehittäminen ja käyttäminen merkitsee paitsi ilmaston säästymistä myös sitä, että polttoaineisiin käytetyt rahat jäävät Suomeen, eivätkä valu suurille ulkomaisille öljy-yhtiöille.
Kulmunin mukaan Suomea on kehitettävä tasapuolisesti. Vaikka tiettyjä kasvukeskuksia on, se ei saa johtaa siihen, että jotkut muut alueet jäävät kehittämättä.
– Jos ajatellaan, että ihmisillä on tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet, niin silloin ne koskevat mitä tahansa aluetta. Tämä on ihan valtavan iso kysymys yhteiskunnassa. Tällä hetkellä kolme miljoonaa ihmistä Suomessa asuu alueilla, joissa kiinteistöjen arvot laskevat. Monen suomalaisen omaisuus ja varat ovat kiinni siinä, että maksaa asuntolainaa pois vuosikymmenten ajan ja odottaa, että sitten kun myy, saa omansa pois, eikä niin käykään. Tämä on valtava talouspoliittinen ja yhteiskunnallinen kysymys.
Alueiden tasavertaisuuden perustana ovat Kulmunin mukaan peruspalveluiden saatavuus ja se, että kulkuväylät ovat kunnossa.
Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että syksyyn mennessä 30 000 uutta työllistä on töissä.
– Jos siinä ei onnistuta, niin on syytä miettiä, onko meillä varaa kaikkiin tärkeisiin asioihin. Tietysti oppositio jo nauraa, ettette missään nimessä saa niin monta uutta työllistä, mutta jos työttömyysjaksot olisivat yhden viikon lyhyempiä, niin sillä tulisi jo 10 000 uutta työllistä. Jos ne olisivat kolme viikkoa, niin sillähän tavoite olisi saavutettu.
Yleisöpuheenvuoroissa otettiin esiin kuntien huono taloustilanne ja perättiin valtiovarainministeriltä lääkettä siihen. Kulmuni vastasi, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on välttämätöntä kuntien rahapulassa. Jos uudistusta ei saada aikaan, kuntien ahdinko jatkuu.
– Se, että kunta säästää 10 000 euroa kirjastopalveluista tai lasten koulukyydeistä, mutta sitten erikoissairaanhoidosta tulee miljoonien lasku, joka on pakko maksaa, niin sehän on ihan järjetön tilanne. Sen takia sosiaali- ja terveyspalvelut on saatava kuntia isommille maakuntien alueille, niin silloin se kunnan oman talouden suunnittelu olisi hitusen helpompaa.
Ilmastokysymyksen ratkaisuna yleisön joukosta esitettiin, että Suomen pitäisi painostaa niitä maita, jotka ovat kymmeniä vuosia meitä jäljessä ilmastoystävällisten käytäntöjen suhteen.
– Sitten se, että maanviljelijöitä on nyt ruvettu syyttämään siitä, että he pilaavat koko ilmaston, kun kasvattavat lehmiä ja tuottavat maitoa ynnä muuta. Entä mistä niitä puita otetaan, josta kaikkea ilmastoystävällistä tehdään? Nyt, kun kaataa puun, niin se on jumalaton ilmastoteko, hiilinielut loppuu kaikki. Samaten biopolttoaine on semmoinen, että dieselautoissa kun se hetken aikaa on niin suodattimet kasvaa levää. Sähköauto on toinen: mistä tehdään se sähkö? Tuodaanko se Venäjältä? Sähköauton akku pitää vaihtaa noin 150 000 kilometrin jälkeen ja vaihtaminen maksaa jopa 22 000 euroa. Kenellä siihen on varaa?
Vastauksessaan Kulmuni vetosi siihen, että kehitystä on oltava, jotta yhteiskunta voi mennä eteenpäin.
– Kaikkia asioita on helppo vastustaa ja sanoa, että tehdään vaan samalla lailla kuin on ennen tehty. Jos kuitenkin halutaan raaka-aineita käyttää, niin kyllä meidän jostain täytyy niitä resursseja ottaa. Minä ajattelen, että käytetään mieluummin kotimaisia raaka-aineita ja myydään sitten niitä meidän jalosteita muuallekin.
Yleisötilaisuuden puheenjohtajana oli Keskustan Laitilan kunnallisjärjestön puheenjohtaja Jarmo Mäki-Arvela.
