Ensimmäiset kukkivat pähkinäpensaat havaittiin Suomen eteläosissa selvästi tavallista aikaisemmin, jo tammikuun puolivälin jälkeen. Eteläisen Suomen lämpimillä paikoilla kasvavat lepät ja pähkinäpensaat aloittavat usein kukintansa maaliskuun ensimmäisillä viikolla.
Varsinainen allergiakausi käynnistyy yleensä aikaisemmin kuin kotimaassa kukkivat allergiaa aiheuttavat kasvit, sillä ensimmäiset siitepölyhiukkaset kulkeutuvat maahamme Etelä-Skandinaviasta, Keski-Euroopasta tai Baltian maista. Siitepöly voi kulkeutua ilmakehän yläkerroksissa tuhansia kilometrejä.
Tällä hetkellä maan lounaisosissa ja Uudellamaalla kukkivat sekä pähkinäpensas että leppä. Laitilassakin pähkinäpensas on kukkinut jo ainakin tammi-helmikuun vaihteessa.
Ilman siitepölymäärät ilmoitetaan kolmiportaisella asteikolla, jonka mukaan siitepölypitoisuudet ovat joko vähäisiä, kohtalaisia tai runsaita. Tällä hetkellä lepän ja pähkinäpensaan siitepölypitoisuudet ovat vielä vähäisiä. Siitepölytiedotus kuitenkin muistuttaa, että kukkivien kasvustojen läheisyydessä määrät voivat nousta korkeammiksi.
Edelleen sekä lepän että pähkinäpensaan siitepölyä voi kulkeutua Suomeen etelämpää Euroopasta. Allergikkojen oireita lieventää sade, sillä se laskee ilman siitepölymääriä.
Suomessa on yhdeksän mittauspisteen verkosto, jonka avulla seurataan ilman siitepöly- ja sieni-itiöpitoisuutta siitepölykaudella.
Eniten allergiaa aiheuttavat lepän, koivun, heinien ja pujon siitepöly. Suomalaisista noin joka viides kärsii siitepölyallergiasta. Yleisin siitepölyallergiaoireiden aiheuttaja on koivu, jolle allergisia on noin 15 prosenttia suomalaisista. Osa koivuallergikoista saa oireita myös pähkinäpensaan ja lepän siitepölystä.
Siitepölyn määrä vaihtelee eri vuosina. Tästä keväästä ennustetaan koivun osalta keskiarvoa voimakkaampaa siitepölykautta.
Usein ruokiin liittyvä allergiareaktio johtuu itse asiassa siitepölyallergiasta, eikä varsinaisesta ruoka-allergiasta. Ristireaktiossa ruoka aiheuttaa esimerkiksi suun limakalvolla kutinaa tai muita kohtalaisen lieviä oireita, koska elimistö luulee, että suussa on siitepölyä.
Tunnetuimmat ristireaktiot liittyvät koivun siitepölyallergiaan, sillä noin joka toinen koivuallerginen saa oireita esimerkiksi kypsentämättömistä juureksista ja joistakin hedelmistä. Monet siitepölyallergikot saavat oireita myös esimerkiksi pähkinöistä ja kypsentämättömistä herneistä.
Lähde: Allergia- ja astmaliitto, Turun yliopiston
siitepölytiedotusTurun yliopiston siitepölytiedotus on seurannut ilman siitepölypitoisuuksia Suomessa vuodesta 1974 lähtien.
Ulkoilman siitepölynäytteet kerätään Burkard-keräimellä ja siitepölyhiukkaset tunnistetaan mikroskooppisten tuntomerkkien perusteella.
Suomen merkittävimmät allergiaa aiheuttavat kasviryhmät ovat koivut ja heinät, joiden siitepölyistä saa oireita 10–20 prosenttia suomalaisista.
Ilmaston lämpeneminen on pidentänyt siitepölykautta, jonka alku on aikaistunut noin kahdella viikolla.
Kokonaissiitepölymäärät ovat kasvaneet, sillä lehtipuiden määrä on lisääntynyt.
Siitepölyn määrä vaihtelee eri vuosina, mutta myös sään mukaan. Vähiten siitepölyä on ilmassa aamuisin, iltaisin ja kostealla säällä. Koivun ja heinien allergeenimäärä moninkertaistuu juuri ennen sadetta sekä esimerkiksi ukkosmyrskyssä.
Allergisen ihmisen elimistö tulkitsee vieraaksi aineeksi siitepölyn, jonkin ruoka-aineen tai jonkin muun aineen ja alkaa puolustautua sitä vastaan.
