Kylätalo voi olla kylän elävä keskus

0
Kylätalot ovat osa kestävää elämäntapaa. Tiina Saaresranta (oik.) kertoi Ravakan EkoTeko-hankkeesta jolla tuetaan kestävän kehityksen mukaisia toimia. Apua voi saada esimerkiksi kylätalon lämmitysratkaisujen suunnitteluun.

Kyläkouluja, kunnantaloja ja pappiloita jää tyhjilleen ja tulee myyntiin usein pilkkahinnalla. Kyläläiset voisivat ostaa rakennuksen ja tehdä siitä oman kokoontumispaikan, kylän keskuksen.

Houkutus voi olla suuri ja aikeet hyviä, mutta mitä sitten? Millä vanhan rakennuksen ylläpito ja remontit kustannetaan, ja mistä tähän löytyy aina innokasta talkooväkeä?

Varsinais-Suomen Kylät ry ja Leader Ravakan EkoTeko -yhdistykset kestävän kehityksen kärkeen -hanke kutsuivat kylien ihmisiä pohtimaan kylätaloasiaa ja vaihtamaan kokemuksia. Tilaisuus pidettiin Untamalassa viime viikon keskiviikkona.

Tiina Saaresranta Ravakasta kertoi EkoTeko-hankkeesta, joka tarjoaa kaikkea muuta paitsi rahallista apua kylätalojen toiminnan tueksi.

– Autamme kaikessa, mikä liittyy kestävään kehitykseen: neuvomme, autamme tapahtumien järjestämisessä, koulutamme, autamme miettimään lämmitykseen tai vedenkäyttöön liittyviä ratkaisuja. Voimme järjestää myös opintoretkiä.

Saaresrannan mukaan kylien aktiivit ovat kestävän elämän ankkureita ja tuottavat kylille toimintoja, joiden avulla asukkaiden ei tarvitse lähteä kauemmas. Kylätalot tuovat kyliin elämää ja kertovat menneiden sukupolvien työstä. 

Osa kylätalojen rahoituksesta voidaan järjestää vuokralaisten avulla. Kyläkouluihin kuuluneet opettajan asunnot onkin usein vuokrattu pysyvästi, mutta myös tilapäinen vuokraus on mahdollista.

Projektikoordinaattori Eila Hoffrén kertoi airbnb-majoituksesta vaihtoehtona pitkäaikaiselle vuokraamiselle. Nopeasti kasvanut airbnb on helppo ja toimiva tapa majoittaa matkailijoita, mutta se vaatii sitoutumista.

– Jonkun on oltava valmis vastaamaan puhelimeen tai viesteihin sekä hoitamaan siivousta, lakanoiden vaihtoa ja pesua. 

Airbnb-tulosta maksetaan  myös veroa. Ennen majoittajaksi ryhtymistä kannattaa keskustella verottajan kanssa, sillä raja tilapäisen majoittamisen ja ammattimaisen majoitustoiminnan välillä on häilyvä.

Varsinais-Suomen kyläasiamies Tauno Linkorannan mukaan kylätaloiksi mahdollisia kiinteistöjä tulee jatkuvasti myyntiin.

– Varsinais-Suomessa on jo nyt paljon yhdistysten omistamia kouluja, rautatieasemia ja muita kiinteistöjä. Niitä on kunnostettu hienosti, mutta yhdistykset miettivät yötä päivää, miten talot rahoitetaan. Siinä tarvitaan paljon mielikuvitusta. Leader-tuki on usein tärkeässä osassa.

Esimerkki hyvin toimivasta kylätalosta tuli Leinmäeltä. Entinen kyläkoulu on ollut kyläyhdistyksen omistuksessa vuodesta 2007. Taloon on tehty paljon remontteja ja muun muassa sauna ja keittiö on uusittu. Korjauskustannuksiin on saatu apua Ravakalta. Yhdistyksen omarahoitusosuus on silti ollut kymmeniä tuhansia.

– Ensin keksimme järjestää isot juhlat rubiinihääteemalla. Mukana oli 220 vierasta ja saimme kokoon melkein 5000 euroa. Sitten aloimme järjestää iltatoreja, joiden kävijämäärä on koko ajan kasvanut. Iltatorien tulos tehdään muurinpohjaletuilla ja munkkikahveilla. Taloa vuokrataan ahkerasti erilaisiin tilaisuuksiin ja keräämme myös romumetallia, Jouko Nurmi Leinmäen kyläyhdistyksestä kertoi.

Lounais-Suomen Marttojen toiminnanjohtaja Sanna Voutilainen kertoi geokätköilystä. Kylille voidaan saada elämää tekemällä geokätköjä ja järjestämällä niihin liittyvää oheistoimintaa. Martoilla on parhaillaan menossa aiheeseen liittyvä hanke, joka tosin ei ulotu Laitilaan.