Asko Tanhuanpää
Pekka Kustaa Yli-Kaila – Kustaa-nimi on seurannut suvun miehiä jo 1700-luvulta lähtien – kertoo Otajärven rantakalliolla seisovan mökkinsä laiturilla tarinaa isoisästään Kustaa Verner Yli-Kailasta . Vaimarossa asunut isoisä oli usein ihmetellyt pienelle Pekalle, nyt 72-vuotiaalle isäntämiehelle, miten yksi talvi poikkesi muista täydellisesti.
– Isoisä muisteli kylväneensä 1930-luvun loppupuolella ruista maahan jo tammikuussa, eikä Otajärven jäälle ollut silloinkaan mitään asiaa. Ei ole nytkään, kun jäätä ei yksinkertaisesti ole. Parin millin riite ei vielä miestä kanna, mutta uimarille sekin tuottaa jo isosti harmia. Naapurin mies sanoi tehneensä viimeksi pari päivää sitten rouvalle aukon, johon uskalsi pulahtaa ilman pelkoa raapivasta jäästä, Yli-Kaila selvittää.
– Ei muuten kanna aina paksumpikaan jää. Siitä taitaa olla kohta jo kymmenen vuotta, kun mulimme Suikkasen Akun kanssa tuossa lähellä rantaa. Hyvä, että henki säästyi, palaa Yli-Kaila kauhunhetkeen, jolloin elämä vilahti niin sanotusti yhdessä hetkessä oh silmien.
Pekka Yli-Kaila sanoo käyneensä Otajärvellä pilkillä jo pikkupojasta lähtien, mutta nyt edessä lienee hänen elämänsä ensimmäinen talvi ilman itse pilkittyjä kaloja.
– Joskus 1970-luvulla oli useampikin heikko talvi peräjälkeen, kun ei edes tukkeja meinannut saada pois metsästä. Silloinkin Otajärvi oli kuitenkin jäässä. Yleensä jäät ovat tulleet jo marras–joulukuun vaihteessa ja pois ne ovat lähteneet huhtikuun loppupuolella, Yli-Kaila miettii.
– Uskon tietysti, että ilmasto muuttuu, mutta ei se ihan näin äkkiä käy. Viime vuonna tähän aikaan oli sentään kunnolla lunta ja pakkasta, hän vertaa.
Pekka Kustaan mukaan Otajärvestä nousee talviaikaan pilkillä tai verkolla etupäässä ahvenia, haukia ja säynäviä. 1950-luvulla järvestä sai vielä mateita ja avoveden aikaan jopa rapuja, mutta molemmat kannat ovat pikkuhiljaa hävinneet kokonaan.
– Vielä 1950-luvulla täälläpäin pyydettiin talviaikaan aika paljon kolkon kalaa. Kaasulyhtyä kädessä kuljettiin pitkin rantoja ja kun kirkkaan jään alla näkyi hauki, lyötiin jäähän kolkoksi kutsutulla nuijalla ja kala meni tainnoksiin. Seuraavaksi tehtiin sitten reikä ja otettiin saalis talteen. Se oli tavallaan kuin tuulastuksen talviversio, muistaa Yli-Kaila.
– Sellaisia teräsjäitä ei ikävä yllä ole enää edes hyvinä talvina, kuuluu harmistunut huokaus.
Otajärven jäättömyydestä huolimatta Yli-Kailan tuvassa syödään isännän mukaan kalaa jossain muodossa käytännössä melkein päivittäin. Jos sitä ei pääse itse pyytämään, paljastaa kaiken muun ohessa Sirppujoen kalatalousalueen puheenjohtajana toimiva Pekka Kustaa kääntyvänsä merellä läpi vuoden kalastavien ystäviensä puoleen.
– Tänä talvena on kuulemma koettu sellainenkin ihme, että hauki syö uistinta. Verkkoon se ei sitten taas mene likikään yhtä helposti kuin normaalisti, vertaa Yli-Kaila.
Lämpöennätykset rikkoutuivat tammikuussa myös Laitilassa
Lapin eteläpuolella rikottiin niin tammikuun keskilämpötilojen kuin ylimpien lämpötilojen ennätyksiä.
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuu oli ennätyksellisen leuto aina Oulun korkeudelle saakka.
– Osalla havaintoasemista edellinen ennätys rikkoutui jopa yli kahdella asteella, kertoo meteorologi Pauli Jokinen.
Noin 60 prosentilla Suomen pinta-alasta päättynyt tammikuu oli mittaushistorian leudoin, näin myös Laitilassa. Haukan kylässä säätä tarkkailevan Eero Setälän tilastojen mukaan tammikuun keskilämpötila Laitilassa oli 2,5 astetta plussalla, kun viimeisen kolmenkymmen vuoden tilastojen mukaan Turussa keskilämpötila tammikuussa on miinuksella 4,4 astetta.
Tammikuu oli ennätyksellisillä alueilla yleisesti 7‒8 astetta tavanomaista leudompi. Vertailujaksona on käytetty vuosien 1981‒2010 keskiarvoa.
– Tammikuun keskilämpötila vastasi monilla alueilla tyypillisiä maalis–huhtikuun vaihteen olosuhteita, Jokinen sanoo.
Koko maan keskilämpötila ylsi tammikuussa toiselle sijalle. Lämpimin tammikuu oli vuonna 1925, jolloin lauha sää ylsi myös Lappiin. Vertailukelpoisia koko maan tilastoja on olemassa 1900-luvun alusta.
Keskilämpötilaennätysten ohella rikkoutuivat myös korkeimmat tammikuussa havaitut paikkakuntakohtaiset ylimmät lämpötilat. Näin kävi 16 pitkäikäisellä havaintoasemalla maan etelä- ja keskiosassa.
Ennätykset rikkoutuivat kahtena eri päivänä: 15. päivänä maan eteläosassa ja 21. päivänä myös maan keskiosassa. Laitilassa tammikuun lämpimimmät päivät ajoittuvat juuri edellä mainituille päiville sekä 8. päivälle, jolloin elohopea nousi plus kahdeksaan asteeseen.
Tammikuun ylin lämpötila, 9,2 astetta, mitattiin 21. päivänä kolmella paikkakunnalla: Jomalassa, Turussa ja Kruunupyyssä. Kuukauden alin lämpötila, -38,8 astetta, mitattiin Utsjoen Kevojärvellä sekä kuun 27. että 28. päivänä. Laitilassa alin lämpötila oli 11. päivä, jolloin pakkanen laski -8 asteeseen.
Tammikuu oli Ilmatieteen laitoksen mukaan laajalti tavanomaista sateisempi. Laitilassa satoi vain pari milliä normaalia enemmän. Tammikuun sademäärä oli Laitilassa 49 millimetriä, kun 30 keskiarvon mukaan Laitilassa sataa tammikuussa 51 millimetriä.
