Vetoa muualle on kaupungintalossa muutoinkin kuin kaupungin ykkösvirassa. Viime vuosien eläköitymisaalto on tuonut kaupungintalolle uutta väkeä, ja osa heistäkin on jo lähtenyt – monenlaisista syistä.
Tällä hetkellä kaupungissa on avoinna niin kulttuuripäällikön kuin liikuntasihteerin tehtävät. Ilkka Simola hoiti jälkimmäistä postia 43 vuoden ajan, ja hänen jälkeensä tehtävään tuli valituksi Elina Rautanen . Molemmat olivat pidettyjä hommassaan.
Tällä viikolla avautunut kulttuurisihteerin virka on muuttunut kulttuuripäällikön tehtäväksi. Sen tittelin olisi ansainnut myös kotiseutuneuvos Jukka Vehmas , joka on ollut Laitilan kulttuurielämän johtotähti 36 vuoden ajan.
Vehmaksen mukaan kotiseutuhenkisyys merkitsee tunnetta siitä, että kuuluu johonkin paikkaan ja yhteisöön. ”Sitä tunnetta ei voi lusikoida suuhun, mutta kaupungin tehtävä on luoda hyvä ja viihtyisä asuinympäristö, jossa jokaisella on mahdollisuus osallistua ja tuntea kuuluvansa porukkaan”. ( LS 23.5.2019 ).
Naulan kantaan sanottu.
Maailma muuttuu, ja nuoret, eivätkä keski-ikäisetkään, enää automaattisesti hakeudu eläkevirkoihin – jos sellaisia nykyään onkaan. Asenne on, että työ on yksi osa elämää ja työpaikan vaihtamisen kynnys on matala. Se ei ole huono asia, mutta haastaa työyhteisöjä kilpailussa hyvistä tekijöistä.
Laitilan johtoryhmässä lähes kaikki ovat hakeneet uusiin haasteisiin parin viime vuoden aikana, ja vaihtuvuus on vilkasta.
Kaupungin päättäjien pitää jatkossa pohtia, miten pitovoimaa saataisiin edistettyä paitsi asukasmäärän näkökulmasta myös kaupungin keskeisissä viroissa.
eija.eskola-buri@laitilansanomat.fi