Torttukahveja juotiin jo perinteeksi muodostuneilla Runebergin päivän kahvikutsuilla Pähkinäpensaan päiväkodissa. Johan Ludvig Runeberg oli innokas seuramies, jonka luona kävi paljon ystäviä kylässä. Kahvipöydässä istuivat usein kaksi muuta suomalaista suurmiestä, J.V Snellman ja Elias Lönnrot .
Tänä vuonna Runebergin päivän viettoon oli vieraiksi kutsuttu Apilaniityn päiväkodin eskarilaiset. Runeberg oli makean ystävä koko ikänsä. Makeita olivat myös eskarilaisten itse leipomat tortut, joita yhdessä maisteltiin Laitilan kaupungintalon kahviossa posliiniastioista.
Juhla alkoi päiväkodin henkilökunnan esittämällä näytelmällä, joka sisälsi katkelmia Runebergin elämästä. Näytelmän myötä lapset pääsivät aikamatkalle 1800-luvun Suomeen.
Lasten mielestä näytelmän paras kohta oli se, kun Runebergien Saima-possu yhtäkkiä ryntäsi työhuoneeseen sisälle, jolloin pöydät ja tavarat lentelivät ja ruukkukasvi putosi Runebergin nenälle. Siitä hän sai idean virteen Mä taimi olen sun tarhassas .
Joidenkin mieleen jäi myös se, miten ennen vanhaan rankaistiin kurittomia oppilaita korvatillikalla, sillä Runeberg oli hyvin ankara opettaja. Opettajan sekä kirjailijan ja runoilijan töiden lisäksi Runeberg oli myös pappi. Hän kirjoitti sanat muun muassa Maamme –lauluun, Porilaisten marssiin sekä useisiin virsiin.
Vänrikki Stoolin tarinat on Runebergin tunnetuin runokokoelma. Runebergin tuotanto on tärkeä osa suomalaista kulttuuria, johon tutustuminen on myös osa esiopetusta.
Juhliin valmistauduttiin leipomisen lisäksi lukemalla Mauri Kunnaksen Koiramäen Martta ja Ruuneperi –kirjasta katkelmia sekä opettelemalla Markus Lampelan säveltämän ja sanoittaman Ruuneperi -laulun, jonka lapset lauloivat osana näytelmää.
Juhliin sai halutessaan pukeutua juhlavasti tai vanhahtavasti. Lopuksi lapset piirsivät kuvia Runebergistä sekä mieleenpainuvimpia hetkiä päivästä.
Ruuneperi, peri peri,
runoja keri, keri, keri,
suuresta runolankarullasta
Hei!
Ruuneperi, peri, peri,
runoja keri, keri, keri,
Suomen maasta ja mullasta.
Runoja aamulla kirjoitti,
runoja päivällä kirjoitti,
runoja illalla kirjoitti –
ja sitten joi torttukahavit!
Markus Lampela
