Tammikuun lopulla julkaistiin Helsingin yliopiston tutkimus, joka kertoi suomalaisten harrastajien löytäneen avaruustutkijoiden kanssa uuden revontulityypin. Laskennallisen avaruusfysiikan Helsingin yliopiston professori, tutkija Minna Palmroth korostaa, että ilman revontuliharrastajia ja -kuvaajia dyyneiksi nimettyä revontulimuotoa ei olisi löydetty – ei ainakaan vielä nyt.
Ilmiöstä kerrottiin viime perjantaina Laitilan Sanomissa, sillä Palmrothin kiittelemään harrastajien ydinporukkaan kuuluu myös laitilalainen revontuliharrastaja ja -kuvaaja Pirjo Koski .
Koski nosti haastattelun aikana esiin mielenkiintoisen seikan, nimittäin kansalaistieteen eli kansalaisten merkityksen tiedemaailmassa. Tutkijoilla on esimerkiksi valtavasti käytössään kuvamateriaalia taivaanilmiöistä juuri harrastajien ansiosta. Tutkijat ovat myös löytäneet tiensä sinne, missä harrastajat kokoontuvat, eli lähinnä erilaisiin sosiaalisen median harrastajaryhmiin.
Tavallisten kansalaisten merkitys on ollut tietysti olennaista myös esimerkiksi lääketieteen tai käyttäytymistieteen saralla. Kansalaistiede saanee tulevaisuudessa myös uusia muotoja, siitä viitteitä antaa vaikkapa Finngen-tutkimushanke. Siinä suomalaiset voivat olla tekemässä tiedettä antamalla suostumuksensa oman kudosnäytteensä tallentamisesta kansalliseen biopankkiin.
Oletettavaa on, että kansalaistieteen merkitys tulevaisuudessa vain vahvistuu entisestään. Yksi syy tähän on se, että aktiiviset harrastajat eri puolilla maailmaa pystyvät internetin mahdollistamin keinoin olemaan kiinteämmin yhteydessä toisiinsa, jakamaan havaintojaan, tietojaan, kokemuksiaan tai kuviaan, kuten vaikkapa revontulibongarit tai muut luonnonilmiöitä dokumentoivat harrastajat.
Solina Saarikoski
solina.saarikoski@laitilansanomat.fi