Untamalan Kasitorilla vietettiin sunnuntaina Koko perheen laskiaisriehaa. Hernekeitto, makkarat, laskiaispullat ja muut herkut houkuttelivat paikalle runsaasti kävijöitä.
Väenpaljoutta ihasteli myös Kasitorin Jari Seikola .
– Olen tyytyväinen kävijämäärään, yllätti kyllä!
Moni kävijä taas oli yllättynyt siitä, että paikalla oli kuin olikin pulkkamäki. Helpolla sen rakentaminen ei näissä oloissa kuitenkaan käynyt.
– Kova homma, lumi oli tiukalla! Porista ja Eurajoelta haettiin.
Lumen vastapainoksi tarjolla oli myös tulta, sillä paikalle koottu komea prasu oli määrä sytyttää iltapäivän kuluessa.
– Moni on epäillyt, että uskallanko sytyttää! Miten minua niin arkana pidetäänkään, Seikola ihmetteli pilke silmäkulmassaan. Ja niin vain prasu lopulta pistettiin palamaan.
Monen muun tavoin myös Seikola hämmästeli lumetonta helmikuuta.
– Kyllä tämä vähän ihmeellistä on, ei tämä nyt oikein normaalia ole.
Samoilla linjoilla olivat myös Pauliina ja Kalle Haijanen .
– Vähän ihmetystä tämä tietysti herättää. Parempi että tulisi suoraan kevät vaan. Tässä on kuuden kuukauden syksy takana, se saa riittää! Pauliina Haijanen totesi.
Haijaset vierailevat mielellään lähitienoon tapahtumissa.
– Jos paikkakunnalla joku järjestää tapahtumia, niin kyllä pyritään käymään, Kalle Haijanen kertoi.
Varsinaisia laskiaisperinteitä mäenlaskun ja pullien merkeissä Haijasilla ei ole.
– Ei nyt enää sillä tavalla, kun lapset ovat jo niin isoja, mutta joskus piti kyllä aina olla kaikkea semmoista, Pauliina Haijanen muisteli.
Lumettomuus ihmetytti myös paikalle saapuneita nuoria.
– Ei ole kiva! Santeri Heinonen , Kiia Vähä-Impola , Fredrika Uusikartano ja Anne Hiekka totesivat kuin yhdestä suusta.
Lumettoman talven murehtimisen sijaan nuoret olivat suunnanneet katseensa jo kohti kulman takana odottavaa kevättä.
– Tosin ei tämä nyt enää missään tunnu, kun ei ole lunta missään vaiheessa ollutkaan koko talvena. Ei sitä enää toivokaan, suoraan kevääseen vaan!
