Valtuusto hyväksyi vanhuspalvelujen muutossuunnitelmat

0
Valtuusto myönsi 50 000 euron määrärahan, jolla kaupunki teettää vanhuspalveluidensa uudelleenjärjestämisestä selvityksen. Tarkoituksena on muun muassa selvittää, voiko kuvassa olevaan vanhainkotiin remontoida 30-40 palveluasumisen paikkaa.

Laitilan kaupunginvaltuusto kokoontui vuoden ensimmäiseen kokoukseensa maanantaina. Parituntisessa istunnossa eniten keskustelua herättivät ikäihmisten asumis- ja hoivapalveluita koskevat muutossuunnitelmat. Laitila aikoo siirtää vanhuspalveluissa painopistettä pois laitoshoidosta ja lisätä palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen asukaspaikkoja.

Tunnin verran aiheesta keskusteltuaan valtuusto hyväksyi ilman äänestyksiä sosiaali- ja terveysvaliokunnan sekä kaupunginhallituksen hyväksymän vanhuspalveluita koskevan esityksen. Sen mukaan kaupunki käynnistää selvityksen ensinnäkin siitä, voidaanko nykyiseen vanhainkotiin remontoida 30–40 palveluasumisen asumispaikkaa sekä toisekseen siitä, että vanhainkodin läheisyyteen rakennettaisiin noin 30-paikkainen palveluasumisen hoivayksikkö.

Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan siis vanhainkoti haluttaisiin remontoida tilaratkaisuiltaan sellaiseksi, että sinne saataisiin tehostetun palveluasumisen tai palveluasumisen asumispaikkoja. Lisäksi suunnitelmien mukaan Kaukolankodin nykyisistä tiloista säilytettäisiin ainakin keittiö.

Valtuusto myönsi tälle vuodelle 50 000 euron lisämäärärahan, jolla hyväksyttyä vanhusten hoiva- ja asumispalvelusuunnitelmaa lähdetään selvittämään.

Kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen selvitti valtuutetuille, että suunnittelurahalla on tarkoitus palkata selvitystyötä tekemään ammattilaisia, jotka ensinnäkin ymmärtävät ikäihmisten asumispalveluiden tämän päivän vaatimuksia ja toisaalta osaavat arvioida vanhainkodin kiinteistöä siitä näkökulmasta, voidaanko siihen toteuttaa suunniteltua saneerausta ja millä kustannuksilla se voitaisiin tehdä.

Luukkonen korosti hankkeen merkitystä sekä vanhusten että henkilökunnan näkökulmasta: hankkeen toteutuminen mahdollistaa ikäihmisille nykyaikaiset hoito- ja hoivapalvelut, henkilökunnalle puolestaan nykyaikaiset työskentelytilat.

Valtuutettu ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Seppo Lehtola (sd.) luonnehti, että vanhuspalvelukokonaisuuden toteuttamisen aika on nyt.

– Ikääntyneen väestön määrä lisääntyy lähivuosina ja jo kymmenen vuoden kuluessa merkittävästi.

Lehtola muistutti hankkeen nojaavan siihen taustaan, että kaupunginvaltuusto päätti keväällä 2019 hylätä suunnitelmat vanhuspalvelujen yksityistämisestä.

– Oltiin vahvasti sitä mieltä, että Laitilan kaupunki toteuttaa itse vanhuspalvelujen kehittämisen ja tarvittavat investoinnit. Tämä oli hyvä ratkaisu.

Myös valtuutettu Eero Kuisma (kesk.) korosti hankkeen merkittävyyttä.

– Laitilan kaupungissa on korkealla moraalilla ja taidokkaasti viety koko palvelukirjoja strategisesti tulevaisuuteen ikäihmisten palveluita lukuun ottamatta.

Kuisma katsoo, että vaikka kaupunki uudella suunnitelmallaan panostaakin omiin vanhuspalveluihinsa, ei yksityistä sektoria voi sivuuttaa.

– Palveluiden järjestäminen tehokkaasti ja laadukkaasti 2020-luvulla vaatii onnistuakseen merkittävää investointitoimintaa ja kitkatonta yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa.

Valtuutetuista ikäihmisten palvelujen muutossuunnitelmia vastusti ainoastaan Seppo Rinne (Pro V-S.), hän tosin sitäkin sitkeämmin.

Rinteen käsityksen mukaan nykyisen suunnitelman taustalla on pohjimmiltaan aikomus myydä Kaukolankodin kiinteistö ja sen toiminta yksityiselle palvelutuottajalle. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tanja Raisto-Elo (kesk.) nosti esiin, että kysymys ei ole yksityistämisestä, vaan kaupungin oman toiminnan kehittämisestä.

– Mutta mistä tämä suunnitelma on lähtenyt, kun kuntalaiset ovat erittäin tyytyväisiä Laitilan kaupungin antamaan vanhushoitoon ja tiloihin. Mitään muuta epäselvää tässä ei ole kuin laitoshoidon muuttaminen palveluasumiseksi, mikä olisi kaupungille edullinen ja vastaisi tämän päivän hoitomenetelmiä, Rinne linjasi.

Asian käsittelyn aikana Seppo Rinne teki muutosehdotuksen sekä koko asian palauttamisesta valmisteluun että valtuuston vierailemisesta Kaukolankotiin, mutta ne eivät saaneet kannatusta eikä asian käsittelyn aikana siksi äänestetty.

Valtuusto päätti myös…



Lähettää jatkovalmisteluun keskustan valtuustoryhmän joulukuussa tekemän aloitteen, jonka mukaan kaupunki voisi maksaa laitilalaisten synnytyksistä aiheutuvat kulut. Tapio Kylä-Heikon esittelemässä aloitteessa ehdotetaan, että kaupunki korvaa synnytykseen liittyvän vuodeosastohoidon omavastuuosuuden, joka on noin 50 euroa vuorokaudelta, sekä mahdollisen perhehuoneen kustannukset, jotka ovat noin 100 euroa vuorokaudelta.

Myöntää Maria Tuomelle (vihr.) eron kaupunginvaltuuston sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenyydestä. Laitilasta pois muuttaneen Tuomen tilalle valtuustoon nousee Marja-Liisa Mutka , joka valittiin myös jäseneksi sote-valiokuntaan.

Hyväksyä huonoon kuntoon rapistuneen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Heinikkalan navetan myyntisuunnitelman. Untamalan kylän raitin varressa sijaitsevan navetan kauppahinta on 6001 euroa, ja ostaja vastaa navetan korjaustoimenpiteistä, kaupunki puolestaan korjauskuluista laskuja vastaan 55 000 euroon asti. Kustannusten saavutettua 55 000 euron rajan, allekirjoitetaan varsinainen kauppakirja ja navetta siirtyy uuden omistajan omistukseen.

Honkisen rahastolle hoitokunta

Valtuusto nimesi myös hoitokunnan vastaamaan Laitilan entisen kaupunginjohtajan ja maakuntaneuvos Eero Honkisen rahaston hoidosta.

Rahaston juuret ulottuvat vuosikymmenten taakse: joulukuussa 1986 Laitilan silloinen kunnanvaltuusto päätti ottaa vastaan Honkisen rahaston varat ja sitoutui noudattamaan rahaston sääntöjä.

Rahaston tarkoituksena on edistää muun muassa Laitilan kehittämistä kulttuurin, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä elinkeino- ja talouselämän aloilla. Säätiön sääntöjen mukaan se voi jakaa vuosittain tunnustuspalkinnon enintään kahdelle sellaiselle henkilölle tai yhteisölle, jotka ovat vaikuttaneet merkittävästi rahaston tavoitteiden saavuttamisessa.

Säätiön tämänhetkinen varallisuus on noin 18 000 euroa, eikä se ole tiettävästi vuosikausiin myöntänyt tunnustuksia.

Rahaston hoitokuntaan valittiin kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti puheenjohtajat sosiaali- ja terveysvaliokunnasta, sivistysvaliokunnasta, kaupunginhallituksesta ja kaupunginvaltuustosta sekä kaupunginjohtaja, joka toimii myös rahaston asiamiehenä.

Valtuutettu Jussi Perkkola (kok.) kiinnitti huomiota siihen, että hoitokuntaan ollaan nimeämässä vain luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita.

– Ajatus varmaan on, että hoitokunnassa on edelleen Honkisen perheen edustaja, hän kysyi.

Vastauksessaan kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen myönsi, ettei Perkkolan esiin nostama näkökulma ole ollut esillä, kun asiaa on kaupunginhallituksessa käsitelty.

Heikki Peltola (kok.) oli kuitenkin Jussi Perkkolan kanssa samoilla linjoilla.

– Kyllä toimikunnassa pitää olla myös joku Honkisen perheestä, eihän se nyt näin voi mennä, hän kritisoi syntymässä olevaa päätöstä.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Kuusisto (kesk.) nappasi Perkkolan ja Peltolan kritiikistä lennosta kiinni ja ehdotti valtuuston lisäävän päätökseen, että toimikuntaan pyydetään myös Eero Honkisen jälkeläisten nimeämä jäsen. Näin valtuusto yksimielisesti tekikin.