Ekovuodauksen eli lihasvoimin tehtävän lintujen havainnoinnin Suomen ennätystä tavoitteleva Juha Kylänpää on kohtuullisen tyytyväinen alkuvuoden tuloksiin. 3.3. mennessä hän on havainnut 93 lajia, kävellyt 79 kilometriä ja ajanut pyörällä 2 820 kilometriä.
– Leuto talvi on tehnyt liikkumisen helpoksi, mutta toisaalta se on vaikeuttanut monien lajien löytämistä. Eniten harmittaa se, etten nähnyt peltopyytä, pikku-uikkua, isolokkia, lapinpöllöä, pohjantikkaa, tunturikiurua ja vuorihemppoa, Kylänpää kertoo.
Sykähdyttävin kohtaaminen on ollut mustakaularastas. Tähän tapaamiseen lintuharrastaja pyöräili Helsinkiin asti ja käytti matkaan viisi päivää. Toinen harvinaisuus, mäntysirkku, löytyi Raisiosta.
Kylänpää yrittää rikkoa helsinkiläisen lintuharrastaja Eino Hiekkasen ennätystä vuodelta 2014. Tuolloin Hiekkanen havaitsi 278 lajia ja tuli pyöräilleeksi 13000 kilometriä. Laitilan seurakunnan kappalaisen virasta eläkkeelle jäänyt Kylänpää kerää samalla rahaa Birdlife Suomelle. Rahoilla suojellaan muuttolintuja, jotka joutuvat helposti metsästäjien saaliiksi Välimeren maissa.
Hiekkasen ennätysurakkaan sisältyi myös neljäntuhannen kilometrin pyörämatka Lappiin. Kylänpää suunnitteli jo vuosia sitten, että tekee eläkkeellä pyöräretken Nuorgamiin. Pohjoinen on varma suunta tänä vuonna, mutta voi olla, että Nuorgam jää silti väliin.
– Lapissa täytyy löytää pohjoiset lajit ja se määrää tahdin ja reitin.
Lintuharrastajan kiireisin aika alkaa olla käsillä.Lintujen kevätmuutto on alkanut poikkeuksellisen aikaisin ja uusia muuttajia tulee lähes päivittäin. Jotkut lajit pitävät Suomea vain ylilentopaikkana ja jos havainnoitsija ei ole oikeassa paikassa oikealla hetkellä, toista tilaisuutta ei ehkä tule.
Pitkät pyörämatkat kelillä kuin kelillä kysyvät kovaa kuntoa. Kylänpää sanoo, ettei ole mikään kuntoilija eikä edes harrasta pyöräilyä.
– Minä vaan kuljen pyörällä. Eihän sekään, joka käy autolla töissä, harrasta autoilua.
Kylänpään kulkuneuvo on vuonna 2013 ostettu Tunturi. Ensimmäiset 30 000 kilometriä sillä sujuivat perusvarusteilla, mutta nyt pyörään on asennettu mm. tehokkaammat valot ja uusi vaihteisto. Suuri osa matkoista kulkee maantien laidassa, joskus vaarallisen lähellä autoja.
– Näkyvyys on valtavan tärkeää. Käytän aina heijastinliivejä. Silti autot ajavat joskus iihan vierestä, vaikka tilaa olisi.
Tänä vuonna pisin päivämatka on ollut 153 kilometriä. Jonain vuonna tosin on tullut ajettua jopa 200 km päivässä, Laitilasta Yyteriin ja takaisin. Reissuillaan Kylänpää käy syömässä jossain matkan varrella eikä pidä mukanaan juuri mitään eväitä.
– Joku banaani voi olla. Mitään proteiinipatukoita en syö, tavallinen ruoka riittää.
Kylänpään tavoitteen edistymistä voi seurata osoitteessa https://juhakyl.1g.fi
