Kieli on tärkeä osa tasa-arvoisen yhteiskunnan kehitystä. Sattumaa tai ei, mutta neutraalia hän-pronominia käyttävässä Suomessa on ensimmäisten joukossa hyväksytty laki naisten äänioikeudesta.
Suomen kielen lautakunta on vuonna 2017 suositellut, että sukupuoleen viittaavasta termistöstä pitäisi päästä eroon. Monille sukupuoleen sidotuille termeille onkin nykyään käytössä neutraalit vastineet. Lyhyellä tähtäimellä on melko yhdentekevää mitä nimitystä käytetään, mutta isommassa mittakaavassa käytetyillä sanoilla joko vahvistetaan olemassa olevaa järjestystä tai luodaan uutta.
Viimeisimmät askeleet kohti tasa-arvoisempaa kieltä otettiin, kun perhevapaalakia uudistettiin. Äiti -sana korvattiin laissa synnyttäjällä ja muutoin laissa puhutaan vanhemmista ei äidistä ja isästä. Taustalla on hallituksen tavoite muuttaa perhevapaalakia sukupuolineutraalimpaan suuntaan. Muutos herätti sekä huvittuneisuutta että selvää vastarintaa.
Lain kuuluu olla kaikille sama ja vastata parhaalla mahdollisella tavalla yhteiskunnan sen hetkisiin tarpeisiin. Jokainen äiti tai isä on vanhempi, joten enemmistölle muutos ei merkitse mitään. Sen sijaan heille, jotka eivät löydä itseään entisestä lakitekstistä, muutos on valtava. Jos perheessä on kaksi äitiä, toisesta äidistä voi tuntua hullulta hakea Kelalta isälle jyvitettyä vanhempainvapaata jäädessään kotiin lapsensa luokse.
Lakitekstin tehtävä ei ole ujuttautua puhekieleen vaan selkeyttää laintulkintaa.
Hanna Hyttinen
hanna.hyttinen@laitilansanomat.fi