Kunnan työntekijöistä osa tekee etänä töitä.
– Kyllä meitä tässä kunnantalolla töissä käy.
Kunnantalon ovet ovat auki, mutta Pyhärannan kunnassa toivotaan, että asiat hoidetaan eri kanavia käyttäen kuin henkilökohtaisen kontaktin kautta.
– Se tieto ihmisille on tullut monestakin eri lähteestä. Aika rauhallista täällä on.
Kunta tiedotti verkkosivuillaan, että muun muassa sosiaalitoimi työskentelee etänä, joten toimisto on toistaiseksi suljettu ja kaikki ryhmätoiminnot peruttu. Hiitiön mukaan sosiaalitoimen palvelut toimivat kuitenkin normaalisti.
– Normaalioloissakin pyrimme toimimaan ajanvarauksen kautta. Sosiaalipuolella on kuitenkin edelleen asioita, joissa täytyy olla henkilökohtaista kontaktia, esimerkiksi vammaspalveluissa tai lastenhuollon puolella.
Pyhärannan kaikki kolme koulua ovat auki.
– Lapsella on oikeus tulla lähiopetukseen, Hiitiö toteaa.
Monissa kunnissa lähiopetusta on keskitetty tiettyihin kouluihin, mutta maantieteellisesti apilanmuotoisessa Pyhärannassa ei ole valittu tätä linjaa.
– Lähtökohtaisesti kun kunta on tämänmallinen, ei me lähdetä siihen.
Lähiopetuksessa oli 1.–3. luokan oppilaita keskiviikon tietojen mukaan Ihoden koulussa kuusi, Reilan koulussa viisi ja Rohdaisten koulussa yksi oppilas.
– Tilanne pikkuisen elää, vaikka maanantainen ohjeistuksen muutos ei merkittävästi tilannetta muuttanut, kommentoi kunnanjohtaja valtakunnan tasolta tullutta tarkennusta, jonka mukaan kaikilla 1.–3. luokan oppilailla on oikeus lähiopetukseen.
Myös kunnan kaikki kolme päiväkotia pidetään auki.
– Päivähoidossa tilanne ehkä elää vielä enemmän kuin mitä perusopetuksessa, mutta Rohdaisissa on 3–4 lasta varhaiskasvatuksessa, Ihodessa 5–10 lasta ja Reilassa pari kolme.
Pyhärannan kirjasto ja liikuntapaikat ovat kiinni valtiovallan määräysten mukaisesti. Terveydenhuollossa Pyhäranta kuuluu Uudenkaupungin yhteistoiminta-alueeseen.
– Pyhärannan terveysaseman sulkeminen oli tietysti ihan ymmärrettävä asia, kun Uudessakaupungissa avattiin erillinen yksikkö hengitystieinfektioita varten. On ihan järkevää keskittää henkilökunta sinne.
Kuten koko Suomessa Pyhärannan vanhustenhuollon palveluyksiköissä on vierailukielto.
– Muuten palveluyksiköt toimivat normaalisti samoin kuin kotipalvelukin. Tosin kotipalvelussa palvelukysyntä on olennaisesti vähentynyt, kun ikäihmiset eivät mielellään päästä vieraita kotiinsa. Tässä on sitten näin päin käynyt.
Harri Hiitiön mukaan yhteydenotot kuntaan ovat runsaammat kuin normaalisti.
– Toki ihmisillä on herännyt kysymyksiä, mikä on ihan ymmärrettävä asia, hän toteaa ja kiittelee, että ihmiset ovat sisäistäneet hyvin toiveen olla yhteydessä puhelimitse tai verkon kautta.
Hiitiö on huolissaan elinkeinoelämään kohdistuvista iskuista, joita koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi valitut keinot aiheuttavat.
– Toivottavasti lääke ei tapa enempää ihmisiä kuin sairaus.
Koululaisten etäopiskelu hakee uomiaan
Ihoden koulunjohtaja Henri Aitakarin mukaan koulun arki on ollut hyvin erilaista, mitä tavallisesti.
– Se ensimmäinen vajaa viikko meni hyvinkin kaikkien asioiden selvittämiseen. Tällä viikolla on paremmin päästy etäopintoihin kiinni, tammikuussa Pyhärannassa työt aloittanut laitilalainen opettaja kertoo.
Koulukirjojen, sähköpostin sekä koulun ja kodin yhteydenpitosovellus Wilman lisäksi etäopetuksessa on hyödynnetty Googlen Driven sovelluksia ja Meetin videopuheluita.
– Itse opetan 4.–6.-luokkalaisia, ja oppilaillani on tekninen osaaminen riittävällä tasolla, että olemme saaneet yhteydet toimimaan. Tietenkin tämä on sitä hankalampaa, mitä pienempiä oppilaat ovat.
Aitakarin mukaan yhteyttä muihin kouluihin on pidetty ja koulukohtaisista toimintatavoista on sovittu.
– Kaikki toimintatavat eivät kuitenkaan välttämättä sovi kaikille, joten opettajien harkintaan jää, miten opetus toteutetaan.
Haaste etäopetuksessa on perheiden ja lasten erilaisten tilanteiden huomioon ottaminen.
– Kaikenlaiset asiat vaikuttavat kuten se, kuinka paljon oppilas pystyy itse hoitamaan tehtäviä ja kuinka paljon perheeltä on mahdollista saada tukea.
Perinteiseen kouluun verrattuna suurin ero on kontrollin puute.
– Etäopetuksessa tehtävien palautuksella pystymme tietyllä tavalla seuraamaan oppilaita, mutta se ei ole samanlaista kuin koulussa. Tietenkin yritämme koko ajan miettiä, mitä keinoja on käytettävissä ja millä tavalla on mahdollista toteuttaa asioita.
Henri Aitakarin mielestä nykyisessä tilanteessa koulut eivät saisi vetää koteja liian piukille, vaan koulutehtävien on oltava sellaisia, että niistä suoriutuvat kaikki.
– On lukemattomia tapoja, joilla voi tehdä lisätehtäviä.
Viivin ja Leevin koulunkäynti sujuu hyvin, kun äiti on tukena
Ihodelaisessa Maarit Kaitilan ja Ari Mäntysalon perheessä Leevin , 7, ja Viivin , 10, koulunkäynti on saatu järjestymään niin, että äiti tekee pelkästään iltavuoroa.
– Isä tulee päivätöistä iltapäivällä kotiin, joten lapset eivät joudu kauaa olemaan yksin, Maarit-äiti kertoo ja kiittelee työnantajansa joustamista.
Leevi ja Viivi aloittavat koulutehtävien tekemisen aamukahdeksalta äidin kanssa.
– He pitävät itse pieniä taukoja jaksamisen mukaan. Ulos lähdemme ruoan jälkeen 11–12 aikaan.
Ulkoillessa äiti ja lapset ovat käyneet ahkerasti pyöräilemässä useammankin kilometrin.
– Onneksi vielä täällä maaseudulla voi lähteä lenkille. On ollut kivat kelit.
Maarit kirjoittaa lapsille paperille jokaisena päivänä koulutehtävät. Lapset saavat itse valita tehtävien järjestyksen. Kun työ on tehty, saa tehtävän käydä viivaamassa yli.
– Väritän valmiiksi saadun tehtävän ja joskus tykkään piirtää, selventää tehtävän yliviivaamista Viivi.
Viivi mukaan koulunkäynti kotona on ollut outoa, mutta se on sujunut hyvin. Vaikeimpia ovat olleet matematiikan tehtävät, mutta niistäkin on selvitty.
Leevin suosikkitehtäviä on lukeminen. Pihalta hänet löytää varmimmin pelaamasta sählyä.
– Kävin sählyssä Ihoden koululla, mutta nyt se loppui, Leevi kertoo.
Kavereita lapset ovat kaivanneet, mutta sisaruksesta on seuraa.
– Nyt on mennyt hyvin. He ovat ikään kuin löytäneet toisensa uudelleen, äiti hymyilee.
Maarit Kaitila epäilee, että ilman aikuisen tukea ykkös- ja kolmosluokkaisen etänä koulunkäynti olisi vaikeaa. Lapsille on tullut paljon tehtäviä Wilman kautta, mutta esimerkiksi uskonnossa on kokeiltu etäyhteyttä.
– On totta, että netissä opettaja pystyy paremmin näkemään, mitä on tehty, mutta tekniikan käytössä lapset tarvitsevat enemmän aikuisen tukea, kun taas perinteisissä tehtävissä he pystyvät työskentelemään itsenäisemmin:
Kun Maarit Kaitilalta kysyy, onko tilanteessa jotain positiivista, miettii hän hetken ja vastaa:
– Ennen oli töistä kiire kotiin, lasten piti tehdä läksyt ja lähteä harrastuksiin. Nyt kiire on loppunut.
