Varhaiskasvatukseen on helppo suhtautua yhtenä kunnan lukuisista tehtävistä siihen asti, kunnes löytää itsensä polvillaan kädet pienen ja tärkeän ihmisen ympärillä toivomassa hartaasti, että tällä olisi edessään ihana päivä. Sydän rutistuu rusinaksi huolesta: Ovatko tilat turvalliset? Pääseekö lapsi syliin tarvittaessa? Löytääkö hän ystäviä? Onko hänen hyvä olla siellä?
Perheille varhaiskasvatus on nykypäivänä kunnallinen palvelu numero yksi. Alle kouluikäinen lapsi viettää viikon aikana hereilläoloajastaan yli puolet varhaiskasvatuksessa. Hyvin toimiva varhaiskasvatus on kunnalle merkittävä vetovoimatekijä, kun perhe suunnittelee sitä, missä aikoo ruuhkavuotensa viettää. Jos taas kunnan varhaiskasvatus ei jostain syystä toimi, se kuormittaa perheen arkea joka päivä. Tästä näkökulmasta tuskin on yllättävää, miten suuren ja kylärajat ylittävän myrskyn Pyhärannan toiminta Ihoden päiväkotiasiassa on nostattanut.
Kollega totesi Pyhärannan päätöksentekoa seurattuaan, että eipä Pyhärannassa tiedetä minkä ovat irti päästäneet, kun ovat suututtaneet nuoret perheet. Vaikea sanoa, ovatko päättäjät Pyhärannassa olleet yllättyneitä Ihoden päiväkodin ahdingon nostattamista mielenilmauksista, adresseista, kuulemistilaisuuksista, mielipidekirjoituksista tai kanteluista aluehallintovirastoon ja hallinto-oikeuteen. Viimeiset kaksi vuotta ovat kuitenkin osoittaneet sen, että tavalliset ihmiset saadaan vaivatta nousemaan barrikadeille ja taistelemaan, jos asia koskettaa riittävän läheltä. Ja mikäpä tulisi enempää iholle kuin huoli omasta lapsesta?
Ihoden päiväkotiin liittyvä päätöksenteko on ollut hidasta ja poukkoilevaa. Samaan aikaan lapset ja henkilökunta ovat sinnitelleet tiloissa, jotka aluehallintovirasto julisti lopulta käyttökieltoon 14.4. alkaen.
Jos päätöksen syntymiseen mennyt aika ei tunnu pitkältä, sitä kannattaa tarkastella päivähoidossa olevien lasten näkökulmasta. Lapsi menee hoitoon suunnilleen 1–2-vuotiaana. 6-vuotiaana hän siirtyy esiopetukseen ja on jo toinen jalka koulumaailmassa. Varhaiskasvatus kestää siis keskimäärin neljästä viiteen vuotta eli päätöksentekoon kulunut aika on puolet lasten varhaiskasvatuksessa viettämästä ajasta. Päiväkoti Satakielen lapsista iso osa ehtii syksyyn 2021 mennessä siirtyä koulumaailmaan ilman, että ovat koskaan olleet muissa kuin väistötiloissa.
Myös Lounais-Suomen aluehallintovirasto on ottanut Pyhärannan varhaiskasvatuksen loopin alle. Kyseenalainen kunnia olla ensimmäinen taho, joka on saanut uhkasakon varhaiskasvatuksessa olevien puutteiden vuoksi, on osoitus siitä, että puutteet päiväkoti Satakielen väistötiloissa ovat merkittävät.
Mutta ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Pyhärannan lapsiperheet kertovat saaneen toisistaan tukea vaikeassa tilanteessa. Tukea on saatu ja annettu yli kylärajojen. Perheet ovat julkisestikin ilmoittaneet puhaltavansa yhteen hiileen. Vaikka taustalla on ikäviä asioita, tällainen yhteenkuuluvuuden tunne hyödyttää varmasti koko kolmiapilan muotoista kuntaa tulevaisuudessa.
Kirjoittaja on Laitilan Sanomien
toimittaja, joka seuraa Pyhärannan kunnan päätöksentekoa.