– Eivät ne nyt niin huonossa kunnossa ole, varsinkaan, jos kuiva sää jatkuu. Laitilassa metsätiet on rakennettu kuivalle kankaalle jo valmiiksi kantavaan maaperään, Suomen metsäkeskuksen projektipäällikkö pohtii jopa hieman yllättyneenä.
Lähteenmäen mukaan toisinaan metsätie voi olla paremmassa kunnossa kuin kylätie, joka voi olla rakennettu routivan hiesun tai saven päällä.
– Tällainen maaperä pysyy kosteana ja heikosti kantavana lisäksi maan jäätyessä syntyy routavaurioita.
Huonokuntoisella tiellä jo pieni vetelä kohta voi muuttua velliksi, kun raskas ajoneuvo ylittää sen useamman kerran päivässä monena päivänä peräkkäin.
– Jos kantavuus menetetään, on tien korjaaminen kallista.
Lähteenmäen vetämän tiehankkeen taustalla on huoli yksityisteiden kunnon rapautumisesta. Perusparannuksia ei ole tehty odotetusti, ja muun muassa valtion jakamia tukia on jäänyt käyttämättä.
– Tiet tulisi perusparantaa muutaman kymmenen vuoden välein, sillä ojat kasvavat umpeen, routa nostaa maakiviä pintaan ja sepelikin häviää, hän toteaa.
Jos tietä hoidetaan säännöllisesti, kestää se kauemmin ilman perusparannusta.
Vaatimukset teille ovat kasvaneet. Kuljetuskalusto on vuosikymmenien aikana kasvanut huomattavasti kaikilta mitoiltaan.
– 1970-luvulta aina 2000-luvulle rekkojen kokonaispainot olivat 48 tonnia. Nyt maksimiajoneuvopaino on 76 tonnia.
Myös leudot talvet vaikuttavat teiden kuntoon, kuten kuluvana vuonna on todistettu.
– Kostea märkä on kaikkin pahin teille. Se vie kantavuuden sepelistä ja tien rungosta.
Normaalisti tierunko kuivuu kesällä, mutta ilmastonmuutoksen myötä sadannan odotetaan lisääntyvän.
– Jos koko ajan sataa, tien runko ei ehdi kuivumaan. On tärkeää pitää ojat kunnossa, jotta vedet juoksevat pois. Myös tienvarsipuskat kannattaa poistaa, koska ne varjostavat tietä ja tukkivat ojia.
Lähteenmäen mukaan tie kannattaa laittaa syksyllä priimakuntoon, jotta se kestää talven.
– Ajetaan mursketta, jos tarvetta sille on.
Nykyisenkaltaisina talvina, jolloin tie ei ole jäässä, tulee sitä Petri Lähteenmäen mukaan lanata usein. Keväällä soratien lanaaminen karhentaa tien pintaa, jolloin se myös kuivuu nopeammin.
– Nyt kuoppia on paljon joka paikassa. Viimeisten viikkojen aikana on asfalttiinkin tullut paljon uusia reikiä.
Petri Lähteenmäki uskoo, että teiden kunnossapidon kustannukset tulevat tulevaisuudessa kasvamaan, sillä kuluvan talven kaltaisia talvia on tulossa lisää.
– Syyssateet alkoivat jo syyskuussa. Lievä kelirikko on ollut koko talven, hän sanoo.
Kelirikko tarkoittaa tilannetta, jossa tien kantavuus häviää ja tie on laitettava ajokieltoon.
Jotain hyvää pakkasettomuudestakin on. Keväisin perinteisesti vaivaava sulava routa ei todennäköisesti aiheuta tänä vuonna ongelmia.
Vuosi sitten uudistunut yksityistielaki ei suuresti ole vaikuttanut tiekuntien käytäntöihin. Suurin muutos oli riitatapauksien siirtyminen suoraan käräjäoikeuden käsittelyyn.
– Lain piti vähentää byrokratiaa, mutta moni on kokenut, että se on lisännyt sitä, päivittäin tiekunnista soittoja vastaanottava Lähteenmäki paljastaa.
Tällä hetkellä tieliikenteessä on nähtävillä runsaasti tukkirekkoja.
– Puita ajetaan nyt yötä päivää tehtaille, kun metsäteollisuuden lakko helpotti.
Lounais-Suomen yksityistiet -hanke
Hankkeen tavoitteena on teiden kunnon parantaminen muun muassa kouluttamalla tiekuntia, opastamalla avustusten hakuun ja kannustamalla nukkuvia tiekuntia tieisännöitsijöiden käyttämiseen.
Metsäkeskuksen mukaan metsäteiden perusparannuksia tulisi tehdä selvästi nykyistä enemmän, jotta tiet kestäisivät lisääntyvät ympärivuotiset raskaat kuljetukset.
EU-hanke Lounais-Suomen yksityistiet toimii Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa vuoteen 2021 asti.
Maksuton yksityistieilta tiekunnille Laitilassa
Lounais-Suomen yksityistiet -hanke järjestää maksuttoman yksityistieillan Laitilan kaupungintalon valtuustosalissa 12. maaliskuuta kello 15–18.30.
Tilaisuudessa käydään läpi tiekunnan ilmoituksia Digiroadiin, yksityistielain vaatimuksia tiekunnille, tieyksiköinnin muutoksia, tien kuntoa sekä kantavuudenmittausta ja ohjeita kaapelointisopimuksille.
– Kerromme millaisia sopimuksia tiekuntien kannattaa tehdä sähkö- ja verkkoyhtiöiden kanssa kaapelien vetämisestä tien varteen. Sopimuksessa kannattaa velvoittaa sähkö- ja verkkoyhtiöt vastaamaan kaapelista jatkossakin, ettei tiekunnalle tule kuluja, Petri Lähteenmäki kertoo.
Tiekunnat ovat velvoitettuja ilmoittamaan tietonsa viranomaisten ylläpitämiin yksityistierekisteriin ja Digiroadiin. Tämän lisäksi Suomen metsäkeskus toivoo tiekuntien yhteyshenkilöiden ilmoittavan nimensä ja puhelinnumeronsa tienhoito.fi –sivustolle.
Viranomaisilla on tukenaan yksityistierekisteri, mutta muut tahot eivät saa sieltä yhteystietoja.
– Syntyy tilanteita, joissa tarvitaan nopeasti paikallista tietoa tien kunnosta tai kulkua rajoittavista tekijöistä. Yhteystiedot olisi hyvä olla koottuna muidenkin toimijoiden saataville. Näin tiekuntakin saa nopeasti informaatiota esimerkiksi tieyhteyden katkeamisesta yllättävässä tilanteessa, kertoo projektipäällikkö Petri Lähteenmäki Suomen metsäkeskuksesta.
Suomen metsäkeskuksen mukaan kuljetuksien suunnittelussa tiekunnalta saatava tieto voi vähentää tien kulumista tai rikkoontumista.
