Aikuisia huolettavat ja pelottavat sekä koronavirusepidemia että sen aiheuttamat talousvaikutukset, joista on saatu esimakua lomautusten alettua. Monessa perheessä mietitään, miten koronaviruksesta kannattaisi lapsille puhua.
Perheneuvolan psykologi Hanna Alaniss i kehottaa keskustelemaan koronaviruksesta lapsen kanssa avoimesti.
– Ihan pienet lapset ymmärtävät asioita hyvin konkreettisesti. Heille voi puhua esimerkiksi siten, että on olemassa pöpöjä ja kertoa, miten käsiä kuuluu pestä. Isommat lapset pystyvät jo itsekin puhumaan ja heillä voi olla kysyttävää. Isompien lasten kanssa tilanteesta voi puhua aika avoimesti, mutta toisaalta turhalta huolestumiselta suojellen, Alanissi kertoo.
Aikuisen olisikin hyvä pyrkiä puhumaan lasten kanssa silloin, kun ei itse tunne oloaan ahdistuneeksi.
– Aikuisten olisi hyvä etukäteen purkaa omia huoliaan toisen aikuisen kanssa, jotta ne eivät välittyisi lapsille.
Lapsen kanssa puhuessa vanhempien pitäisi huomioida paitsi lapsen ikä myös tämän yksilöllisyys.
– Lapset ovat erilaisia. Osa on hyvin herkkiä ja alkavat helposti murehtimaan. Herkemmät lapset tarvitsevat enemmän rauhoittelua. Osa lapsista taas ei huolehdi eikä murehdi asioista, jotka eivät suoraan kosketa itseä. Sekin on ok, ei tämä kaikissa herätä huolta.
Pienet lapset voivat omaksua viruksen nimen leikkeihinsä ja teini-ikäiset voivat heittää koronaviruksen vitsiksi.
– Asia voi tulla esiin monella tavalla. Lapsilla on erilaisia tapoja käsitellä tätä teemaa.
Riskiryhmään kuuluvia yli 70-vuotiaita ikäihmisiä on pyydetty välttämään sosiaalisia kontakteja, mikä on erottanut monet isovanhemmat lapsenlapsistaan. Tällainen saattaa hämmentää lapsia.
– Lapselle on hyvä selittää, että kun on ikää yli 70 vuotta tauti voi tarttua eri tavalla ja siksi meidän täytyy vähän aikaa pysytellä pois.
Jos mietityttää, mitä oma lapsi tästä kaikesta ajattelee, kannattaa Alanissin mukaan etsiä rauhallinen hetki, jolloin asiasta voi puhua.
– Lapsen tunteita voi yrittää käsitellä jonkun leikin kautta. Toiselle piirtäminen voi olla hyvä kanava, mitä kautta voi saada käsiteltyä tätä teemaa.
Isommat lapset seuraavat jo itsekin koronavirukseen liittyvää uutisointia.
– Jotkut voivat niitä lukiessaan ymmärtää asioita väärin ja voi herätä epärealistisiakin pelkoja tilannetta kohtaan. Tästä syystä keskusteluyhteys lapsen ja vanhemman välillä on hyvä olla, jotta asioista voi jutella yhdessä.
Jos lapsi ahdistuu esimerkiksi kuullessaan aikuisten välisen keskustelun tilanteesta, asia on mahdollista Alanissin mukaan korjata.
– Jos huomaa, että nyt minä huolestutin lasta liikaa, voi lapsen kanssa jälkeen päin jutella ja rauhoitella.
Perhepalveluihin yhteyttä ottaneille laitilalaisperheillä on Alanissin mukaan ollut mielen päällä hyvin tavallisia asioita.
– Päivän rytmittämistä on mietitty ja sitä, miten saataisiin toimimaan se, että kotona toiset tekevät töitä ja toiset opiskelevat. Eroperheissä on mietitty sitä, miten lasten vaihdot toteutetaan tässä tilanteessa.
Useissa perheissä työ, koulunkäynti ja varhaiskasvatus hoidetaankin poikkeusoloissa yhden ja saman katon alla. Tilanteessa, jossa toinen tai molemmat vanhemmat tekevät etätöitä ja lapset käyvät etäkoulua tai ovat kotihoidossa, voidaan kaivata järjestelmällisyyttä.
– Monissa perheissä on todettu hyväksi sellainen, että pidetään kiinni tutusta ja turvallisesta päivärytmistä ja jaksotetaan päivää.
Alanissi muistuttaa myös aikuisia pitämään huolta omasta jaksamisestaan ja ottamaan myös omaa aikaa.
– Se helposti monilta unohtuu, että minähän olen käynytkin lenkillä tai jumpassa.