Merkittävin tekijä Laitilan päästöjen aiheuttajista on tieliikenne. Päästöt tieliikenteestä vuonna 2018 olivat noin 40 prosenttia suuremmat kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Tieliikenteen päästöihin vaikuttavat sekä läpiajoliikenne että paikallinen liikenne. Läpiajoliikenne on merkittävässä osassa erityisesti pienissä kunnissa, joiden läpi kulkee valtatie. Tämä selittää tieliikenteen osuutta päästöjen tuottajana myös Laitilassa. Myös maatalouden ja jätehuollon päästöt ovat Laitilassa verrattain suuret.
Positiivisena seikkana raportista voidaan nostaa esille asukaskohtainen sähkökulutus, joka Laitilassa on noin puolet pienempää muihin raportin piirissä oleviin kuntiin nähden. Sähkönkulutus kotitalouksissa ja palveluissa riippuu monista tekijöistä.
Asukasta kohti laskettu sähkönkulutus on yleensä suurempaa kunnissa, joissa on paljon loma-asukkaita, selvästi enemmän työpaikkoja kuin asukkaita tai joissa tarjotaan palveluja myös naapurikuntiin. Toinen positiivinen huomio on, että Laitilan kaukolämmityksen päästöt asukasta kohti olivat hyvin vaatimattomat. Kaukolämmön päästöihin vaikuttavat merkittävästi tuotantoon käytetyt polttoaineet: päästöt ovat korkeimmat kunnissa, joissa tuotantoon käytetään pääasiassa turvetta ja kivihiiltä, ja pienet kunnissa, joissa käytetään puupolttoaineita.
Maakunnan tasolla vertailtaessa Laitila sijoittuu kuitenkin Varsinais-Suomen suurimpien päästöjen tuottajiin asukaskohtaisesti laskettuja päästöjä tarkasteltaessa. Edellä tässä tilastossa ovat vain Somero ja Loimaa.
HINKU-kuntana Laitila on sitoutunut merkittäviin päästötavoitteisiin ja energiatehokkuutta lisääviin toimiin, ja töitä eri sektoreilla on siis edelleen tehtävä tilastojen kääntämiseksi tulevaisuudessa entistä kestävämpään suuntaan.
Laitilan kaupunki liittyi hiilineutraalien kuntien HINKU-toimintafoorumiin vuonna 2013 ja sitoutui tavoittelemaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Laitila on myös liittynyt työ- ja elinkeinoministeriön ja kunnan kahdenväliseen energiatehokkuussopimukseen (KETS), jossa energiansäästön kokonaistavoite vuoden 2025 loppuun mennessä on 1273,1 MWh. Kaupunki etsi uusia toimintatapoja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tammi-helmikuun vaihteessa toteutetulla Kestävämpi Laitila -kyselyllä. Kyselyyn vastasi yhteensä 53 henkilöä, joista suurimmalle osalle HINKU-tavoitteet olivat hyvin tai jokseenkin tuttuja. HINKU-tavoitteista vastasivat haluavansa enemmän tietoa hieman yli puolet.
Jo toteutetut toimenpiteet olivat tuttuja yli puolelle vastanneista, yhtä moni toisaalta halusi enemmän tietoa Laitilassa toteutetuista toimenpiteistä. Lähes 70 prosenttia vastaajista halusi lisää tietoa tasapuolisesti kaupungin, yritysten sekä kuntalaisten toteuttamista toimenpiteistä. Tietoa haluttiin vastauksien perusteella lukea lähinnä paikallislehdistä, Laitilan kaupungin nettisivuilta sekä sosiaalisen median kanavien kautta.
Toimenpiteistä arvioitiin itselle eniten olevan energiatehokkuuden lisäksi seuraavia hyötyjä: käyttötottumusten muuttuminen, lisääntynyt hyvinvointi, muihin energiatehokkaisiin toimenpiteisiin kannustaminen sekä kokemus jatkuvuudesta ja tulevien sukupolvien elinolojen parantamisesta. Vastaajista melkein 90 prosenttia motivoi yhtä lailla taloudelliset kuin ekologisetkin syyt energiatehokkaiden toimenpiteiden toteuttamisessa. Kyselyssä pyydettiin kertomaan toimenpiteistä, jotka saattaisivat vastaajaa lähitulevaisuudessa kiinnostaa. Erityisesti aurinkosähkön hyödyntäminen ja toimenpiteet autoilun suhteen kiinnostivat kuin myös etätyön lisääminen.
Myös odotuksista ja kehittämisideoita Laitilan HINKU-toimintaa kohtaan pyydettiin kertomaan. Toiminnalle toivottiin muun muassa yhteistoimintaa, avoimuutta, konkretiaa, harkintaa ja muutosta.
Laitilan kaupungin ympäristöpäällikkö Tuija Kailaste totesi kyselyvastausten antavan hyvän pohjan ja suunnan HINKU-työlle.
– Erityisen ilahduttavaa oli saada niin paljon sanallisia vastauksia, joissa huomasi vastaajan todella jo pohtineet energiatehokkuuden kysymyksiä omassa arjessaan tai työssään, toteaa Kailaste.
HINKU-toiminnan tiedottamisen suhteen keskitetään toiveiden mukaisesti tiedotusta entistä enemmän kaupungin nettisivuille ja some-kanaviin. Myös kaupungin HINKU-työryhmä kokoontuu ja on toiminnassa koronavirustilanteen aiheuttamasta poikkeustilanteesta huolimatta.
– Poikkeustilannehan on vauhdittanut ja tuonut uusia näkökulmia moniin HINKU-toimenpiteisiin etäkokouksien ja autoilun vähenemisen myötä, huomauttaa Kailaste.
HINKU-työryhmää pyrkii vastaamaan ilmastonmuutoksen ja kasvihuonekaasujen vähentämiseen liittyviin haasteisiin aktiivisesti ja onkin lähtenyt viemään eteenpäin jo aiemminkin suunnitteilla olleita toimenpiteitä yhteistyössä eri tahojen kanssa kohti käytännön toteutusta.