Laitilan kaupungin liki 2,7 miljoonan euron alijäämä syntyi, vaikka esimerkiksi verotuloja kertyi alhaisessa työttömyystilanteessa viime vuonna 1,3 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna.
Tilikauden alijäämä on reilut 2,5 miljoonaa euroa, jonka kattaminen haukkaa yli puolet Laitilan taseeseen kertyneestä 4,9 miljoonan euron ylijäämäpotista. Viime vuoden jäljiltä taseen kumulatiivinen ylijäämä pienenee siis noin 2,4 miljoonaan euroon.
Erityisen huolestuttavaa on, että Laitilan asukaskohtainen vuosikate jäi 14 euroon. Vuosikate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyydestä.
Vuosikate osoittaa, minkä verran juoksevien menojen maksamisen jälkeen on käytettävissä vaikkapa investointeihin ja lainanlyhennyksiin. Nyrkkisäännön mukaan tulorahoitus on riittävällä tasolla, mikäli kunnan vuosikate on poistojen suuruinen. Laitilassa vuosikate jäi alle 120 000 euron, mutta poistojen määrä oli 2,8 miljoonaa euroa.
Jo vuotta aiemmin asukaskohtainen vuosikate oli Laitilassa vain lähes puolet siitä, mitä se oli Suomen kunnissa keskimäärin – ja tuolloin vuosikatteen suuruus oli 1,7 miljoonaa euroa.
Vuosikate romahti, vaikka verotuloja ja valtionosuuksia kertyikin yhteensä 1,2 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Ne eivät riittäneet kuromaan umpeen sitä, että toimintakulut kasvoivat noin 2,2 miljoonalla eurolla ja toimintatuotot puolestaan vähenivät noin 0,5 miljoonalla eurolla.
Suurin yksittäinen toimintakuluja nostanut syy oli palvelujen ostojen lisääntyminen vajaalla kahdella miljoonalla eurolla. Suurin yksittäinen toimintatuottoja laskenut asia puolestaan oli kaupungin luopuminen työterveyshuollosta, kun se siirrettiin Laitilan Terveyskodin alaisuuteen.
Laitilan kaupungin toimintakate heikkeni lähes 2,7 miljoonalla eurolla vuodesta 2018.
Laitilan lainakanta kasvoi viime vuoden aikana noin 4,5 miljoonalla eurolla 27,5 miljoonaan euroon. Investointeja Laitila teki noin kuudella miljoonalla eurolla, joista tulorahoituksella kaupunki pystyi rahoittamaan vain vajaat kaksi prosenttia.
Laitilan lainanhoitokate oli viime vuonna vain 0,04, minkä perusteella kaupungin lainanhoitokyky luokiteltiin hyvin heikoksi. Kun tunnusluvun arvo on alle yksi, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja.
Kunnan maksuvalmiutta kuvaa se, kuinka monen päivän maksut se pystyy kattamaan omilla kassavaroillaan eli rahoitusarvopapereillaan, rahoillaan sekä pankkisaamisillaan. Viime vuonna Laitilan kassan riittävyys oli reilut seitsemän päivää, kun se kunnissa keskimäärin oli hieman rapiat 40 päivää.
Laitilan tilinpäätös 2019
Tilikauden tulos -2,7 miljoonaa euroa
Tilikauden alijäämä -2,5 miljoonaa
Vuosikate alle 120 000 euroa, joka ei kata 2,8 miljoonan euron poistoja
Toimintatuotot 9,1 miljoonaa euroa, mikä on 5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018
Ulkoiset toimintakulut 59,6 miljoonaa euroa, mikä on lähes 4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018
Lainakanta 27,5 miljoonaa euroa eli 3195 euroa/asukas, mikä on vähemmän kuin kuntien lainakanta keskimäärin (3360 euroa/asukas)
Investointimenot 6 miljoonaa euroa
Verotulot 30,3 miljoonaa euroa
Valtionosuudet 20,2 miljoonaa, mikä on 140 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2018
Ennakkotiedon mukaan Laitilan asukasluku laski edellisestä vuodesta 54 henkilöllä ja oli vuoden 2019 lopussa 8 593
Laitilassa lienee koottu viime vuoden tilinpäätöstä harvinaisen vakavissa mietteissä – semminkin, kun maailmaa otteessaan pitävä koronakriisi hämmentää pahan kerran myös kuntien taloutta.
Erityisen vivahteen katastrofaalisiin tilinpäätöslukuihin tuo se, että Laitilassa on ollut poikkeuksellisen hyvä työllisyystilanne ja yritykset voivat hyvin. Viime vuonna veroja kertyi enemmän kuin edellisvuonna, ja veropottia vuodesta 2018 kasvattivat juuri lisääntyneet kunnallisverot.
Kun työllisyystilanne on jo hyvä, niin millaisin keinoin Laitila pystyy kasvattamaan verokertymää ja vahvistamaan tulopohjaansa?
Ehkä jotakin osviittaa antavat uudet kriisikuntakriteerit: kun aiemmin yksi kriisikuntakriteeri oli se, että tuloveroprosentti oli yli yhden prosenttiyksikön korkeampi kuin Suomen kunnissa keskimäärin, niin nyt kunnallisveroprosentti voikin olla kaksi prosenttiyksikköä kuntien keskimääräistä tuloveroprosenttia korkeampi.
Laitilan tavoin talousongelmien kanssa painii moni muukin Suomen reilusta 300 kunnasta. Viime vuonna alijäämäisen tuloksen on tehnyt tiettävästi 225 kuntaa.
Ei siis tarvitse kummoisiakaan ennustajan lahjoja, jos arvelee, että ensi syksynä niin Laitilassa kuin monessa muussakin kunnassa pohditaan tosissaan kunnallisveroprosentin nostamista.
Solina Saarikoski
”Suurten investointien aika on ohi”
Laitilan kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen kuvaa viime vuoden tilinpäätöslukujen aiheuttavan surua.
– Mutta siitä olen erittäin hyvilläni, että hallintokunnissa menokuri piti.
Luukkosen mielestä talouden romahtamisen syyt ovat muualla kuin siinä, että Laitilassa hoidettaisiin taloutta huonosti. Sen sijaan hän nostaa esiin esimerkiksi valtionosuuksien riittämättömyyden.
Hänestä viime vuoden talouskurimuksessa keskeinen rooli on arvioitua suuremmiksi muodostuneilla poistoilla ja palkkakustannuksilla. Ne olivat yhteensä noin 0,7 miljoonaa euroa suuremmat kuin etukäteen arvioitiin. Lisäksi Luukkonen muistuttaa talouteen vaikuttaneen senkin, ettei Pähkinäpensaan päiväkodin tyhjilleen jäänyttä kiinteistöä onnistuttu myymään.
Lainakannan kasvua sekä Luukkonen että kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Kuusisto perustelevat välttämättömien investointien tekemisellä.
– Näin palveluja on saatettu sille tasolle, jolla niiden kunnassa pitääkin olla, Luukkonen sanoo ja viittaa sekä jo valmistuneeseen Apilaniityn päiväkotiin että valmistumassa olevaan Pähkinäpensaan päiväkotiin: kumpikin kun on toiminut ennen uudistilojaan vuosien ajan epäkäytännöllisissä väistötiloissa.
Kuusisto linjaa suurten investointien ajan olevan nyt ohi ja kaupungin keskittyvän enemmän kunnossapitoon.
– Tietysti esimerkiksi Varppeen kouluun käytetään kaikki ne pelimerkit, mitä tarvitaan, hän korostaa ja viittaa Varppeen koulun laajaan kosteus- ja sisäilmaremonttiin.
He muistuttavat myös valtatie 8 parannustöiden aiheuttavan investointitarpeita kaupungin omaankin katuverkkoon.
– Ja kunhan suunnitelmat etenevät, niin tietysti Kaukolankodin kiinteistön saneeraaminen vaatii rahaa, samoin kuin sen toiminnan kehittäminen, Kuusisto sanoo.