Vedämmekö me suomalaiset yhtä köyttä? Presidenttimme Sauli Niinistö totesi hiljattain mediassa, että meidän on pidettävä henkistä läheisyyttä näinä fyysisen etäisyyden hetkinä.
Niinistö on saanut ansaittua kiitosta rauhallisesta ja valtionpäämiesmäisestä käyttäytymisestään. Koronaviruksen lisäksi näen, että Niinistön sanat voidaan ottaa sydämeen muutenkin kuin poikkeusoloissa.
Käsitykseni mukaan nämä haastavat ajat ovat yhdistäneet meitä kaikkia. Naapuriapua tarjotaan, läheisistä välitetään ja useimmat meistä sitoutuvat niihin määräyksiin, joita esivalta meihin kohdistaa.
Toki poikkeuksiakin on. Joku haluaa olla tuhmeliini ja keikuttaa tietoisesti yhteistä venettä. En silti lähde heristelemään sormea.
Haluaisin, että tämä yleinen positiivinen kehitys jatkuisi myös viruksen kadottua maastamme. Tässä kokonaisuudessa pieniin kauneusvirheisiin en mieltäni pilaa.
Syrjäytyminen ja osattomuus ovat vakava ongelma. Katselin hiljattain Yle Kioskin toimittaja Jaakko Keson videota syrjäytyneiden nuorten miesten ahdingosta.
Video on ladattu Youtubeen vuoden 2018 puolella, mutta sanoma ei ole vanhentunut pätkääkään. Tiivistetysti sanottuna maassamme on ihmisjoukko, joka kokee jääneensä yhteiskunnan varjopuolelle.
Heidän ajatuksensa eivät saa päivänvaloa lehdistössä ja heistä tuntuu, että kukaan ei välitä. Seuraukset voivat olla tuhoisia paitsi yksilön, mutta myös yhteiskunnan tasolla.
Mikä lääke auttaa tähän ikävään? Palaan jälleen Niinistön painavan sanan pariin. Hän päätyi korostamaan elämän merkitystä.
Kriisissä on hänen mukaansa tärkeintä turvata ikäihmisten ja riskiryhmäläisten terveydentila. Vaikka virus on pirullinen tuholainen myös talouselämässä, ihmiselämä tulee ennen euronkuvaa.
Omalta osaltani näen tärkeänä huolehtia toisista ihmisistä myös jatkossa. Kysytään läheisiltämme, miten he voivat.
Tässä kansanliikkeessä jokainen meistä voi olla mukana. Jos kaverisi on jäänyt ilman opiskelupaikkaa ja nyhjöttää kotisohvalla, laita viestiä ja näytä siten välittäväsi.
Itseasiassa toisen nuoren tuki voi osoittautua kultaakin kalliimmaksi. On myös hyvä muistaa, että kaikilla ihmisillä ei ole tukiverkostoja omasta takaa.
Sinun ystävällinen kommenttisi kassajonossa voi olla toisen vaalima aarre. Pidetään kaikki jatkossa etäistä läheisyyttä.
Kirjoittaja on kotoisin Laitilasta ja työskentelee Ypäjän kunnanjohtajana