Viime vuoden tulos on kuntakentällä poikkeuksellisen positiivinen. Naapurikunnista Rauma esitti viime vuodelta 13,7 miljoonan euron ja Laitila 2,7 miljoonan euron alijäämäisen tuloksen.
– Hyvä tulos tulee siitä, että terveydenhuoltomenot olivat ennakoitua pienemmät. Pyhärantalaiset ovat olleet vuonna 2019 terveitä, kommentoi vt. kunnanjohtaja Harri Hiitiö .
Hän ei kuitenkaan lähde tuloksella tuulettelemaan, sillä tänä vuonna terveydenhuoltokuluja tulee näillä näkymin koronapademian myötä arvioitua enemmän.
– Pienessä kunnassa terveysmenot saattavat heitellä vuosittain paljon. Siksi taseessa pitää olla ylijäämiä, joilla operoida, jos yllätyksiä tulee.
Kunnallisverotuloja Pyhärannassa kertyi reilut seitsemän miljoonaa euroa. Yhteisöveroja kunta sai reilut 300 000 euroa ja kiinteistöveroja yli 850 000 euroa. Kokonaisuudessaan verotulot olivat noin 250 000 euroa odotettua vähemmän.
Valtionosuuksia Pyhäranta sai noin 3,4 miljoonaa euroa, kun Laitilassa määrä oli yli 20 miljoonaa. Miksi Pyhäranta saa valtionosuuksia huomattavasti vähemmän asukasta kohden kuin esimerkiksi Laitila?
– Osasyy on varmasti se, että me emme itse tuota kuin perusopetuksessa ala-asteen palvelut. Yläaste ja lukio käydään muualla, toteaa Hiitiö.
Pyhäranta sai viime vuonna laskettua asukasta kohden olevaa lainamääräänsä yli satasella. Viime vuoden lopulla se oli 1 159 euroa per asukas.
Kunnan vuoden 2019 tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksen kunnanjohtajan katsauksessa Hiitiö ennustaa kuntien tulevaisuudelle tummia pilviä. Mahdollinen talouden taantuma vähentää kuntien verotuloja.
– Julkisen talouden alijäämä tulee jatkossa kasvamaan hallitusohjelman menolisäysten ja koronavirusepidemiaan liittyvien toimenpiteiden vuoksi, hän ennakoi.