Toni Härkösen suupielet venyvät hymyyn, kun hänelle esittää kysymyksen Ristijärveltä Kainuun sydänmailta kotoisin olevan yksilön sopeutumisesta vakkasuomalaiseen elämänmenoon. Härkönen, 41-vuotias perheenisä ja metsätalousinsinööri, vakuuttaa kaiken olevan kunnossa.
– Murre on toki ihan erilainen kuin Kainuussa, mutta hyvin ollaan silti sopeuduttu. Ainoastaan kissalla on ollut vaikeuksia tottua kerrostaloon, Härkönen paljastaa.
Toni Härkönen perheineen muutti Laitilaan, kun Metsänhoitoyhdistys Lounametsä ilmoitti hakevansa metsäenergia-asiantuntijaa omistamansa energiapuukauppayhtiö Lounapuun palvelukseen. Muuttokuorma tuli perille tammikuussa ja saman tien alkoivat työt.
– Vielä kun löytyisi omakotitalo, missä on niin tilaa kuin pihaakin, niin kaikki olisi kunnossa, ilmoittaa Härkönen.
Toistakymmentä vuotta Vapon palveluksessa ollut Härkönen kertoo tekevänsä Lounapuulla hyvinkin pitkälti samanlaista työtä muin ennenkin. Hän myöntää, että työ- ja kotipaikan muuttamisen takana oli myös halua saada elämään jotain vaihtelua.
– Maastot ja myös metsät näillä leveysasteilla ovat vähän erilaisia kuin Kainuussa ja kieltämättä myös mahdollisuus toimia kahden maakunnan eli Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella kiinnosti. Kaikkiaan työmaata löytyy 21 kunnasta, listaa Härkönen.
Toni Härkönen muistuttaa, että metsästä saa muutakin kuin vain pelkkää tukkipuuta. Hakkuiden ja harvennusten yhteydessä syntyvän energiapuun hän nimeää uusiutuvaksi kotimaiseksi luonnonvaraksi, jonka tuottama raha jää kiertämään yleensä lähialueelle.
– Paikalliset yritykset korjaavat energiapuun metsistä ja myös kuljettavat, hakettavat ja murskaavat sen valmiiksi käyttöön. Ja hakkeesta syntyvä lämpö lämmittää paikallisia asuntoja sekä yleisiä tiloja, Härkönen tietää.
– Tuloja tulee myös siitä, kun energiapuuta kerätään nuoren metsän hoitokohteista. Kun harvennus hoidetaan ammattitaidolla, saadaan metsä kuntoon ja puusto nopeammin järeämmäksi. Miehen ja raivaussahan yhdistelmä sen sijaan jättää lähes aina käyttökelpoisen energiapuun metsään maatumaan, hän vertaa.
Lounapuun kautta kiertoon menevän energiapuun – joko raaka-aineen tai valmiin hakkeen – käyttäjiä ovat ensisijaisesti lähiseudun lämpölaitokset ja voimalaitokset, mutta polttopuuta myydään myös yksityisille.
– Oma työaikani on mennyt toistaiseksi vielä aika pitkälti toimistossa Laitilassa, mutta heti kuin vain suinkin mahdollista yritän päästä kentälle eli metsiin asiakkaita tapaamaan. Me metsäasiantuntijat olemme olemassa ennen muuta metsänomistajia varten. Yhdessä toimimalla suomalainen metsä saadaan entistä järkevämmin hyötykäyttöön, tiivistää Härkönen.
Vapaa-aikansa Toni Härkönen käyttää mahdollisimman pitkälti kahden poikansa eli kuusivuotiaan Laurin ja kolmen vuoden ikäisen Veikan kanssa. Yhteisissä riennoissa on mukana myös perheen Inkerinmaan Toksovasta lähtöisin oleva äiti Svetlana , minkä Raumalla olevilta töiltään mukaan ehtii.
– Uimahallissa ja Finnlamex-hallissa käytiin poikien kanssa ahkerasti niin kauan kuin ne olivat auki. Lunta täällä ei ikävä kyllä ole toisin kuin Ristijärvellä, joten hiihtämisen tilalle täytyy ensi talveksi etsiä muita harrastuksia. Toivottavasti niitä löytyisi siihen mennessä jo omastakin pihapiiristä, Härkönen miettii.
