– Tie on varsinkin kirkonkylän päässä surkeassa kunnossa. Jos on ostanut sikäläisestä Salesta kananmunia, niin ne ovat olleet ennen kotiinpaluuta varmasti jo rikki. Tekohampaista en viitsi edes puhua, huumorintajunsa kaiken kurjuuden keskelläkin säilyttänyt Pyhärannan kunnanhallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja ironisoi.
Rantatie kunnostetaan ja samalla myös päällystetään kevään ja alkavan kesän aikana Rihtniemen risteyksen ja Rohdaisten välillä noin 12 kilometrin matkalta. Hankkeeseen on varattu rahaa nykymittapuun mukaan hulppeat 700 000 euroa, mutta Heimo Mäki-Tanilan mukaan sekään ei vielä riitä.
– Tie on hyväkuntoinen Unajasta Voiluodolle, mutta siitä eteenpäin on menty paikkaamalla. Kun kerran remonttiin ryhdyttiin, olisi sen voinut saman tien laajentaa Voiluodolta Rihtniemen risteykseen asti. Varsinkin Kukolan ja Rihtniemen väli on todella surkea, hän tiivistää.
Mäki-Tanila sanoo muistavansa, että Rantatietä päällystettiin viimeksi 1980-luvun puolivälissä, mutta sen jälkeen on menty koko ajan takapakkia.
– Tien luokituksen laskeminen päätietasolta alemmaksi eli numerosta 196 numeroon 1960 oli surkea juttu. Käytännössä se tarkoitti sitä, että kunto ja kunnossapito olivat soratien tasoa ja varsinkin talvella urat tekivät tiestä suorastaan hengenvaarallisen. Minun ennätykseni on kolme saman päivän aikana ojasta takaisin tielle traktorilla vedettyä henkilöautoa.
– Erikoista on se, että Rihtniementie on päällystetty kahteen kertaa sinä aikana, kun Rantatielle ei ole tehty käytännössä mitään. Virallinen syy oli kuulemma Rihtniementien heikko kunto, mutta silläkin lienee ollut osuutta asiaan, että juurikin sen tien varrella sattui sijaitsemaan ministeri ja maaherra Pirkko Työläjärven huvila, hymähtää Mäki-Tanila.
Heimo Mäki-Tanila kertoo, että 1990-luvulla Pyhärannan kuntakin lupasi kunnanvaltuuston yhteisellä päätöksellä lähteä 20 prosentin osuudella mukaan Rantatien kunnostukseen, mutta mitään ei tapahtunut. Ei vaikka aloite oli tullut läänin tasolta.
– Aika uskottavasti siinä päässä aina ilmoitettiin, ettei ole rahaa ja toisaalta tarpeita on pirusti. Käytännössä ne tarpeet taisivat mennä Ole Norrbackin harjoittamaan saariston siltapolitiikkaan tai Kauko Juhantalon Kankaanpään seudulle junailemiin projekteihin.
– Me ajatimme muutama vuosi sitten Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämiehen Ihodesta Santtiolle juuri Rantatietä myöten ja hänkin koki silloin takapuolessaan, missä mennään. Se ehkä auttoi. Nyt jo eläkkeellä oleva Ely-keskuksen tieinsinööri Pauli Laivo (ei Pyhärannan kunnanvaltuutettu) puolestaan veikkasi taannoin, että Rantatien varteen rakennettava kevyen liikenteen väylä voisi vaikuttaa positiivisesti myös tien kunnossapitoon, Mäki-Tanila muistaa.
Työt Rihtniemen risteyksen ja Rohdaisten välisellä tieosuudella on jo aloitettu maa-aineksen poistolla kaistojen reunoilta. Lisäksi parannetaan rakenteita pahiten routivissa kohdissa ja vaihdetaan vanhoja betonisia ojarumpuja muovisiin.
– Työ on edennyt aikataulussa ja päällystystyön pitäisi olla valmis alkavan kesän aikana päällysteinsinööri Tero Ahokas Ely-keskuksesta sanoo.
Tieurakoinnin käytännön etenemisestä vastaa Peab Asfalt AB.
