Kesäkuun alusta tulevat voimaan sekä uusi tieliikenne että vesiliikennelaki.
– Nämä lait, jos mitkä ovat koko kansan lakeja. Ne koskettavat aivan jokaista, ja tieliikennelaki on varmasti luetuimpia lakeja, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) alusti lakimuutoksesta kertovaa Traficomin (Liikenne- ja viestintävirasto) tiedotustilaisuutta lakiuudistuksista.
Liikennelain uudistamisessa ei ole kysymys yhden tai kahden asetuksen muutoksesta vaan muutos näkyy liikenteessä. Edellinen liikennelakiuudistus on peräisin liki 40 vuoden takaa.
– Lainsäädännöstä on poistettu tulkinnanvaraisuutta ja puutteellisuutta. Lakia on myös korjattu johdonmukaisemmaksi kokonaisuudeksi, Harakka kertoo.
Lakia on valmisteltu paitsi tämän vuosikymmenen myös tulevaisuuden tarpeisiin.
– Yksityiskohtana mainittakoon, että keltaiset sulkuviivat korvataan aikaa myöten valkoisilla sulkuviivoilla, koska robottinäkö tunnistaa valkoisen viivan paremmin kuin keltaisen, Harakka sanoo.
Liikennemerkkien uusiminen on yksi näkyvimmistä muutoksista. Sekä merkkien uusista ihmishahmoista että niiden uusimisen aiheuttamista kustannuksista on käyty julkisuudessa keskustelua.
Ihmisillä on kuitenkin aikaa tottua uusiin merkkeihin, sillä niiden osalta laissa on kymmenen vuoden siirtymäaika.
– Sitä mukaan kuin liikennemerkkien luontainen elinkaari tulee täyteen, niitä vaihdetaan uusiin. Kaikkien liikennemerkkien ei tarvitse olla uusia kesäkuun ensimmäisenä päivänä, johtava asiantuntija Jussi Pohjonen Traficomista kertoo.
Uusi liikennelaki korostaa tienkäyttäjän vastuuta. Esimerkiksi kevyen peräkärry-yhdistelmän korkein sallittu nopeus nousee 80km/h:sta sataan kilometriin tunnissa.
– Vastuu perävaunun kunnollisesta lastaamisesta kasvaa. Kun nopeudet kasvavat ja tulee vapauksia, niin tulee myös velvollisuuksia huolehtia asioista, Pohjonen huomauttaa.
Kuljettajalla on uudessa liikennelaissa myös ennakointivelvollisuus. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi mahdollisessa onnettomuustilanteessa arvioidaan olisiko kuljettajan pitänyt kokemuksensa tai paikallistuntemuksensa perusteella ennakoida paremmin toisten tienkäyttäjien käyttäytymistä.
– Täytyy kuitenkin muistaa, että edelleenkin liikenne menee liikennesääntöjen ehdolla. Lakiin kirjatut velvollisuudet ja periaatteet tulevat toissijaisesti arviointiin lähinnä kun onnettomuuksia tapahtuu, Pohjonen sanoo.
Uusi laki antaa poliisille enemmän valtuuksia sellaisessa tilanteessa, jossa päihtyneen kuljettajan veren alkoholipitoisuus ei ylitä lain määrittelemää rattijuopumuksen rajaa. Jatkossa poliisi voi velvoittaa päihtynyttä kuljettajaa pitämään taukoa ajamisesta siihen asti, että veren alkoholipitoisuus laskee.
Poliisilla on myös mahdollisuus estää henkilöä jatkamasta matkaansa.
– Jos ratsiassa henkilö puhaltaa 0,49 promillea, aika hankala hänelle on toivottaa turvallista matkaa. Nyt siihen on ainakin mahdollisuus valvojalla puuttua, Pohjonen lisää.
Seuraamuspuolella tapahtuu iso uudistus, kun rikesakot jäävät historiaan. Jatkossa liikennerikkomuksista määrätään liikennevirhemaksu, joka ei ole riippuvainen tuloista. Liikennevirhemaksuja voidaan tieliikenteessä määrätä sekä liikkuvan että automaattisen valvonnan kautta.
Poliisi toivottaa uudistuksen tervetulleeksi.
– Liikennevirhemaksumenettely on yksinkertaista, nopeaa, joustavaa ja tehokasta menettelyä, kun paljastetaan ja selvitetään liikennerikkomuksia, Konsta Arvelin Poliisihallituksesta kommentoi.
Poimintoja vesiliikennelaista
- Mikäli päällikköä ei ole etukäteen päätetty tai päälliköstä on epäselvyyttä, päällikkö on rekisteriin merkitty omistaja.
- Veneiden rekisteröintiin on tulossa helpotus. Uusi laki mahdollistaa sen, että mikäli suomalainen ostaa veneen ulkomailta hän voi purjehtia sen Suomeen ennen rekisteröimistä. Rekisteröinti tulee tehdä seitsemän vuorokauden sisällä Suomeen saapumisesta.
Päällikön vastuulla on muun muassa…
- se, että kaikille matkustajille on sopivat pelastusliivit, jotka ovat helposti saatavilla.
- huolehtia siitä, että liivejä käytetään, mikäli olosuhteet niin edellyttävät.
- tarkistaa, että veneessä on mukana tarvittavat asiakirjat eli pätevyyskirjat, rekisteröintitodistus ja koetunnustodistus.
- huolehtia, että vene on aiottuun matkaan ja olosuhteisiin nähden turvallinen.
Poimintoja tielaista
- Traktorille myös turvavyöpakko silloin, kun se ei haittaa työtä eli käytännössä turvavöitä ei tarvitse käyttää pellolla, mutta liikenteessä se on pakollinen.
- Suojakypärä tulee olla asianmukaisesti kiinnitetty.
- Ratsastaja tai ison eläimen taluttaja on laissa määritelty ajoneuvoksi.
- Alle 3-vuotiaan lapsen tulee aina (myös taksissa) olla asianmukaisessa turvaistuimessa.
- Talvirenkaiden käyttöpakko liittyy enää säähän ja keliolosuhteisiin eikä ole liitoksissa päivämäärin.
- Hälytysajoneuvoille sallitaan niin sanottu hiljainen hälytysajo. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi ambulanssi voi poiketa liikennesäännöistä, vaikka ei käyttäisikään hälytysääntä. Muilla liikenteen käyttäjillä ei kuitenkaan ole väistämisvelvollisuutta ellei hälytysajoneuvo käytä hälytysääntä.
Veneestä täytyy kesäkuusta alkaen löytyä päällikkö
Kesäkuun alusta astuu voimaan myös vesiliikennelaki, jonka suurin muutos on se, että venekunnalla tulee aina olla etukäteen määritelty päällikkö, jolla on laissa vastuu matkustajien turvallisuudesta ja veneen varusteista.
– Päällikkö ei välttämättä ole se henkilö, joka ohjaa venettä, vaan se joka vastaa siitä, miten venettä ohjataan, Traficomin erityisasiantuntija Kimmo Patrakka kertoo.
Toinen iso uudistus koskee veneen vuokraamista. Laissa veneen vuokraamista helpotetaan, mutta samaan aikaan veneen vuokraaja velvoitetaan varmistamaan, että veneen vuokraaja tuntee vuokraamansa laitteen ja osaa huolehtia turvallisuudesta vesillä.
Vesiliikennelaissa todetaan myös, että veneessä tulee olla ajanmukaiset ja viranomaisten laatimat merikortit mukana, mikäli matka vaatii reittisuunnittelua.
– Jos meillä on reitti, jota on ajettu vuosikaudet paikasta A paikkaan B, vaikka satamasta sinne mökkirantaan. Se on lyhyt ja hyvin hallussa oleva reitti, niin siihen ei välttämättä tarvita reittisuunnittelua, Patrakka toteaa.
GPS-laitteiden käytöstä huolimatta veneestä tulee löytyä myös päivitetty merikortti.
– Laitteet eivät ole merikarttaviranomaisen julkaisemia ja ajantasaisia merkikarttoja, joten lähtökohtaisesti paperinen kartta tulee veneessä olla, Patrakka lisää.
Uudessa vesiliikennelaissa huviveneen kuljettajakirjan alaikärajaa lasketaan siten, että sen voi saada jo 16-vuotiaana.
– Tähän asti ikäraja on ollut 18 vuotta, tiiminvetäjä Suvi Toppari kertoo.
Vesiliikennelaissa annettuja määräyksiä valvovat muun muassa poliisi ja rajavartiolaitos. Myös vesiliikenteessä otetaan käyttöön liikennevirhemaksu, joka voidaan määrätä veneen päällikölle esimerkiksi ylinopeudesta tai varustepuutteiden vuoksi.
– Vesillä on huomioitava se, että tätä liikennevirhemaksua ei voi määrätä ilman, että valvova viranomainen pysäyttää, Toppari lisää.
Juha Kylänpää: ”Hyviä asioita, mutta myös lisää sekavuutta”
Pyöräilijän asemaa liikenteessä on uudessa laissa selkeytetty, ja pyöräilijöiden turvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota.
– Tämä on tärkeää, koska pyöräilyn turvallisuustilanne ei ole parantunut viime vuosien ajan toisin kuin muussa tieliikenteessä, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) huomauttaa.
Laitilalaisen aktiivipyöräilijän ja pyöräilyn puolestapuhujan Juha Kylänpään mukaan pyöräilijöitä ja jalankulkijoita ei pitäisi liikenteessä niputtaa yhteen niin kuin Suomessa tehdään. Pyöräilijöille paras olisi selkeä pyöräkaista molemmin puolin tietä erillään jalankulkuväylästä. Näin on toimittu monissa pyöräilyn suurmaissa kuten Tanskassa ja Hollannissa.
– Uuden lain perusteluissa on vähän yritystä tähän suuntaan, Kylänpää huomauttaa.
Käytännössä laki ei kuitenkaan Kylänpään mukaan selkeytä pyöräilijän asemaa liikenteessä vaan jotkut uudistukset jopa lisäävät sekavuutta.
Uudistus tuo liikenteeseen uusia pyöräilyyn liittyviä liikennemerkkejä. Muun muassa pyöräsuojatien merkki kertoo autoilijalle, että tämän tulee risteyksessä väistää pyöräilijää.
Liikennemerkkien asentamisessa on kahden vuoden siirtymäaika, joten mikäli risteyksessä ei ole vielä väistämisvelvollisuudesta kertovaa merkkiä, pyöräilijän tulee väistää.
Kylänpään mukaan uudet merkit lisäävät sekavuutta ja niiden ongelma on, että nykyiselläänkin merkkejä käytetään liian vähän. Hänen mukaansa jokaisessa risteyksessä tulisi olla merkki, joka näyttää onko kyseessä pyörätie ja jalankulkuväylä vai pelkkä jalankulkuväylä.
Tästä löytyy esimerkkejä muiden paikkakuntien ohella Laitilastakin, jossa esimerkiksi Keskuskadulla ei ole selkeästi osoitettu onko väylä pyöräilijöille vai pelkästään jalan liikkuville.
– Laki ei auta, jos toteutukset ovat huonoja, Kylänpää huomauttaa.
Hyvää laissa on Kylänpään mukaan se, että myös pyöräilijöille tulee takavalopakko pimeällä. Laki myös selkeyttää matkustajan kyyditsemistä. Aikaisemmin laissa on määritelty kyydittävän ikää, mutta nyt laki on selkeä: Matkustajaa, iästä riippumatta, saa kuljettaa, mikäli tälle on oma paikka eli käytännössä istuin.
