Väljyyttä pyritään saamaan myös koulukyyteihin – Kahdeksasluokkalainen Miro Elo: ”Kiva mennä kouluun”

0
Kahdeksatta luokkaa käyvä Miro Elo palaa mielellään kouluun pariksi viikoksi ennen kuin kesäloma alkaa. Kuva: Solina Saarikoski

Valtioneuvoston päätettyä lähiopetuksen jatkamisesta, kaikissa Suomen kunnissa alkoi suunnittelutyö opetuksen turvallisesta järjestämisestä. Sivistystoimenjohtaja Heli Kiertokari-Laitisen mukaan tämä on vaatinut paljon suunnittelutyötä kouluissa. Kouluissa tehostetaan hygieniaa sekä haetaan väljyyttä opetukseen.

Oppilaat ohjeistetaan pesemään kädet aina ulkoa tullessa, ennen ruokailua ja kotiin lähdettäessä. Koska kouluissa on vain vähän vapaita luokkatiloja, joita voitaisiin hyödyntää, Kiertokari-Laitinen on ohjeistanut kouluja hyödyntämään säiden salliessa ulkotiloja. Lisäksi keskustan koulujen opetuksessa hyödynnetään julkisia tiloja kuten monitoimihallia.

– Yläkoulu saa lukion puolelta käyttöönsä kuusi luokkaa. Lisäksi luokissa sijoittaudutaan väljemmin istumaan, Kiertokari-Laitinen kertoo.

Opetusryhmät pyritään pitämään mahdollisuuksien mukaan erillään toisistaan. Koska opetus toteutetaan normaalilainsäädännön mukaan, esimerkiksi yläkoulussa opetusta järjestetään myös sekaryhmissä tuntijakoa noudattaen.

Välitunteja pyritään porrastamaan siten, että oppilasmäärä ei yhdessä paikassa kasva kovin suureksi. Välitunteja voidaan esimerkiksi viettää opetusryhmittäin eri aikoihin tai eri paikoissa. Myös välitunneille siirtymistä on mietitty siten, että oppilasmäärät oviaukoissa eivät kasvaisi liian suuriksi.

Ruokailut järjestetään siten, että osa oppilaista syö ruokasalissa, osa liikuntasalissa ja osa omassa luokassaan turvaetäisyydet huomioiden. Ruokailuajat muuttuvat näiden erityisjärjestelyjen vuoksi.

Kevätjuhlia tai muita tapahtumia ei järjestetä. Huoltajia ohjeistetaan saapumaan koululle ainoastaan poikkeustapauksissa. Yläkouluun suunnitellaan päättötodistusten jakamista opetusryhmittäin turvallisuusnäkökulmat huomioiden.

Valtioneuvoston koulujen avaamisen yhtenä perusteluna on pidetty sitä, että niin sanottuihin kadonneisiin oppilaisiin saataisiin yhteys. Kadonneilla oppilailla viitataan lapsiin ja nuoriin, joihin ei ole etäopetuksen aikana saatu yhteyttä.

Laitilassa kadonneita oppilaita on ollut todella vähän. Jos lapsi ei ole osallistunut etäopetukseen, opettajat ja koulunkäyntiohjaajat ovat soittaneet oppilaalle ja jos häntä ei ole tavoitettu, on soitettu huoltajille.

– Kaikki se on tehty, mitä on voitu. Olen todella tyytyväinen. Koulunkäyntiohjaajien ja oppilashuollon rooli on ollut tässä merkittävä. He ovat soittaneet koteihin ja opastaneet tarvittaessa.

Koulukuljetusten järjestämistä on suunniteltu yhdessä yritysten kanssa. Kiertokari-Laitisen mukaan koulukyyteihin pyritään saamaan väljyyttä mahdollisuuksien mukaan.

– Sekä kaupunki että yrittäjät tekevät parhaansa, jotta kyydit voitaisiin järjestää turvallisesti, Kiertokari-Laitinen lisää.

Käytännössä väljyyttä yritetään saada isommilla autoilla sekä sillä, että osa reiteistä ajetaan kahteen kertaan. Laitilassa on 330 oppilasta koulukuljetuksen piirissä.

Päätös koulujen avaamisesta on herättänyt huolta vanhemmissa. Yhteydenottoja on tullut myös Laitilan sivistystoimeen. Valtioneuvosto ei kuitenkaan jättänyt kunnille harkinnanvaraa etäopetuksen jatkamisessa vaan linjasi, että etäopetusta ei saa järjestää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että huoltajien täytyy tehdä poissaoloanomus, mikäli lapsi ei palaa lähiopetukseen.

– Poissaolojen myöntämisessä noudatetaan normaaliaikojen kriteereitä.

Kiertokari-Laitinen lisää, että sivistystoimessa ja kouluissa tehdään kaikki mahdollinen, jotta oppilaat voisivat turvallisin mielin palata kouluun.

Varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten määrä Laitilassa on kasvamassa 13.5. jälkeen. Varhaiskasvatusjohtaja Taija Jalonen kertoo, että lähes kaikki esiopetuksessa olevat palaavat päiväkoteihin ja muista lapsista arviolta hieman yli puolet palaa varhaiskasvatuksen piiriin.

Kun valtioneuvosto suositteli pitämään kotihoidossa ne lapset, joiden oli mahdollista jäädä kotiin, 80 prosenttia varhaiskasvatuksessa olevista laitilalaislapsista jäi kotiin.

Jalosen mukaan Laitilassa on hyvät mahdollisuudet ottaa huomioon annetut ohjeistukset väljyydestä ja hygieniasta.

– Meillä on uudet ja isot tilat molemmissa päiväkodeissa. Vanhempia ja vieraita ei päästetä eteistä kauemmas, käsiä pestään enemmän ja ruokalassa syödään porrastetusti ja väljästi, Jalonen kertoo.

Vastavalmistunut Pähkinäpensaan päiväkoti avautui eilen maanantaina.

Poimintoja puretuista ja purettavista rajoituksista

  • Ravitsemisliikkeiden asteittainen avaaminen aloitetaan 1.6. edellyttäen, että nyt tehtävien rajoitusten purkamisen vaikutukset ja myöhempi yleinen epidemiologinen tilannearvio sitä tukevat. Tämä edellyttää lainsäädännön muokkaamista siten, että toiminnalle voidaan asettaa esimerkiksi asiakasmääriä ja anniskeluaikoja koskevia rajoituksia. Lainsäädäntöehdotukset tuodaan hallituksen käsittelyyn viimeistään 13.5.
  • Suurten, yli 500 hengen yleisötilaisuuksien järjestäminen kielletään hallituksen linjauksen mukaisesti 31.7. asti.
  • Kokoontumisrajoituksia on tarpeen edelleen asettaa. Epidemiologisen arvion perustella on mahdollista lieventää henkilömäärärajoitusta nykyisestä 10 henkilöstä enintään 50 henkilöön 1.6. alkaen toistaiseksi. Tilanne arvioidaan uudelleen kesäkuun loppuun mennessä.
  • 50 hengen kokoontumisrajoitusta sovelletaan julkisten kokoontumisten lisäksi (suositukseen perustuvana toimintaohjeena) myös yksityisen ja kolmannen sektorin järjestämissä tilaisuuksissa, kulttuuri-, harraste-, liikunta- ja urheilutapahtumissa sekä uskonnollisissa tilaisuuksissa.
  • Etätyösuositus jatkuu toistaiseksi. Suositusta arvioidaan uudelleen kesän jälkeen.
  • Yli 70-vuotiaiden suositellaan edelleen välttävän fyysisiä kontakteja mahdollisuuksien mukaan. Valtioneuvosto korostaa riskiryhmään kuuluvien omaa harkintaa toimintaohjetta noudatettaessa.
  • Rajoitukset vierailuista sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä ovat voimassa toistaiseksi ja asiaa tarkastellaan seuraavan kerran kesäkuun loppuun mennessä.
  • Hoivayksiköissä etsitään uusia käytäntöjä turvallisten sosiaalisten kontaktien mahdollistamiseksi.

”Kiva mennä kouluun”

Solina Saarikoski

– On tosi kiva mennä kouluun, että näkee taas kavereita, ja muutenkin, sanoo Varppeen koulussa kahdeksatta luokkaa käyvä Miro Elo.

Hän pyöräili maanantaina Laitilan keskustassa aamupäivän alkutunteina, koska oli liikuntatunnilla.

– Meillä on nyt etäopetuksen aikana yleensä voinut liikuntatunnilla valita, mitä tekee. Mä tykkään eniten pyöräillä.

Etäkoulusta hän vaihtaa mieluusti lähiopetukseen, vaikka se onkin sujunut ihan hyvin.

– Mulla arvosanat on noussut, että ei tämä tilanne sikäli ole vaikuttanut huonosti. Mutta välillä, ja etenkin siinä etäopetuksen alussa, oli vaikea päästä siihen ihan uuteen systeemiin ja rytmiin kiinni.

Elon opetusryhmällä oli myös sikäli huono tuuri, että juuri etäopetuksen alkuun heillä oli useitakin sijaisia.

– Se aiheutti vähän hankaluutta, hän myöntää.

Torstaina kouluarki palaa kuitenkin tuttuun uomaansa sikäli, että peruskoululaiset palaavat koulunpenkille etäopetuksesta. Koronatilanne näkyy kuitenkin koulussa monin tavoin.

– No, vähän mietityttää, että miten ne kaikki koronan vuoksi käytössä olevat ohjeet ja säännöt sitten sujuu koulussa. Mutta sen näkee sitten, kun koulu alkaa.