Heti kesälomakauden jälkeen Suomen 310 kuntaa alkavat toden teolla työstää ensi vuoden talousarvioehdotustaan. Monessa kunnassa olisi vakava paikka ilman koronapandemian tuomaa lisälaskuakin, sillä viime vuonna kunnista 225 teki negatiivisen tuloksen. Näiden kuntien joukossa oli myös Laitila, jonka 2,7 miljoonan euron alijäämä oli sen historian suurimpia.
Erityisen huolestuttavaa on, että negatiivisen vuosikatteen kuntiakin on puolen sataa.
Valtiovarainministeriön kesäkuussa julkistaman taloudellisen katsauksen mukaan Suomen talous supistuu tänä vuonna kuusi prosenttia. Kuntaliiton kyselyiden mukaan koronan kuntatalousvaikutukset nousevat 1,9 miljardiin euroon, minkä päälle tulevat vielä kustannukset sairaanhoitopiirien talouden heikkenemisestä. Eduskunta hyväksyi kesäkuussa lisätalousarvion, joka sisälsi 1,4 miljardia euroa suoraa koronatukea kunnille.
Tälle hallituskaudelle suunnitellut uudistukset, esimerkiksi vanhuspalvelulain hoivamitoitus sekä oppivelvollisuuden pidentäminen, tarkoittavat kunnille reilun 0,6 miljardin euron pysyvää menojen kasvua. Kuntaliitto onkin esittänyt, että niiden voimaantulon ajoitusta ja mitoitusta harkittaisiin uudelleen.
Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd) kirjoitti viikko sitten verkkokolumnissaan, että kuntien taloudellista asemaa on parannettava valtion seuraavassa talousarviossa ja että kuntien pidempiaikaista heikkoa taloudellista kehitystä on tarkasteltava perusteellisesti.
Hän myös muistutti koronakriisin tuoneen julkisten palvelujen tärkeän roolin esiin entistäkin selvemmin. ”Kuntien tukemisessa on kyse ennen kaikkea kansalaisten perusoikeuksista”, kuntaministeri Sirpa Paatero kirjoittaa.
Solina Saarikoski
solina.saarikoski@laitilansanomat.fi