Kolmen kuukauden ikäinen Kajo tulee pelotta, korvat heiluen, tervehtimään vieraita. Pieni welsh corgi cardigan on alusta pitäen osoittautunut avoimeksi ja rohkeaksi koiraksi, joka rakastaa kaikkea ja erityisesti ihmisiä.
Kajo on uusin jäsen Varjosten perheen eläinlaumaan. Ennestään pihapiirissä asuu yksi koira, kaksi kissaa, kaksi marsua, neljä kania, kolme hevosta, aasi, poni, kolme lammasta, kolme vuohta, kuusi ankkaa sekä kukkoja ja kanoja. Ihmisperheeseen kuuluvat äiti Viivi , isä Teemu ja lapset Niilo , 7 ja Saaga , 5. Perhe on asunut kahden hehtaarin tilalla kahdeksan vuotta.
– Haaveilin aina siitä, että minulla olisi paljon eläimiä. Sain ensimmäisen oman hevosen 16-vuotiaana ja opettelin silloin jo huolehtimaan itse kaikesta, kuten heinätilauksista, hevosen päivittäisestä hoidosta ja eläinlääkärikäynneistä, Viivi kertoo.
Perheen elämä pyörii pitkälti eläinten ehdoilla. Isä käy töissä muualla, mutta osallistuu vapaa-aikanaan eläinten hoitoon. Lapset ovat olleet pienestä pitäen äidin mukana ja tottuneet käsittelemään eläimiä. Viime syksynä Viivi aloitti perhepäivähoitajan työt ja nyt eläinten kanssa puuhailusta pääsevät nauttimaan myös hoitolapset.
– Suunnitelmissa on monenlaista eläimiin liittyvää toimintaa. Voisi esimerkiksi järjestää jotain eläinavusteista toimintaa tai pieniä leirejä. Toistaiseksi omat lapset ovat vielä niin pieniä, että ihan kaikkia ideoita ei voi toteuttaa, aika ei riitä, Viivi kertoo.
Juuri nyt Kajo on perheen keskipiste ja lasten suosikki. Corgit ovat suosittuja koiria ja niiden pentuja saattaa joutua jonottamaan jopa pari vuotta. Varjosilla kävi kuitenkin tuuri, sillä he saivat vinkin tekeillä olevasta pentueesta Etelä-Pohjanmaalla. Nopea yhteydenotto kasvattajaan kannatti.
– Meillä on ollut tosi hyvä yhteys kasvattajaan, saimme häneltä paljon kuvia ja videoita ennen kuin pääsimme hakemaan Kajon kotiin.
Kajosta tulee nyt toivon mukaan lähiystävä paimenkoira Lunalle. Vielä viime vuonna Lunalla oli seuranaan toinen koira, mutta sillä tuli ikä vastaan ja siitä jouduttiin luopumaan. Luna otti pennun ystävällisesti vastaan, toisin kuin perheen kissat Lenni ja Luca: ne päättivät, että tulijaa on viisainta tarkkailla saunan lauteiden alta pari ensimmäistä viikkoa.
Haave omasta kotieläintilasta kytee monen eläinystävän rinnassa. Lämpimänä kesäpäivänä ankkojen kaakotus, hevosten hörinä ja lasten iloiset äänet vehreässä maalaisidyllissä näyttävät houkuttelevilta.
– Se on kuitenkin vain toinen puoli. Syksyn pimeillä ja märässä voi tulla katumapäälle. Kyllä minä annan sen neuvon, että jos haaveilee eläimistä, kannattaa aloittaa varovasti, hankkia ensin yksi eläin. Nämä vievät paljon aikaa ja rahaa, joten täytyy olla muutakin kuin hetken mielihalu ottaa lemmikki. Täytyy olla ihan todellinen polte tähän. Minulle tämä on ollut unelmien täyttymys, Viivi sanoo.
