– Tilasto ei valehtele, saatamme tokaista, kun löydämme mielipidettämme vahvistavan tilaston. Toisaalta vitsin mukaan on vale, emävale – ja valeen huipentumana tilasto. Kyseenalaistava ja kriittinen suhtautuminen tilastoon onkin tervettä: tilastoja voidaan vääristellä tai tulkita väärin, sekä tahallisesti että tahattomasti.
Viime viikolla hämmennystä aiheutti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilasto, jonka mukaan Laitilassa oli useita uusia koronavirustartuntoja. Nopeasti sairaanhoitopiiristä ja Laitilan terveydenhuollosta vahvistettiin, ettei uusia tartuntoja ole, vaan THL on kirjannut osan tapauksista useampaan kertaan.
Kyseessä oli virhe, väärän tiedon välittäminen vahingossa. Mutta Internetin ja sosiaalisen median aikakaudella myös valeuutiset, propaganda ja disinformaatio leviävät nopeasti laajalle.
Valetiedon levittäminen voi olla tahatonta; verkossa kulovalkean lailla levisivät esimerkiksi “wuhanilaisten lääkäreiden” ohjeet, miten koronavirus kukistetaan helposti kotikonstein.
Valheellista tietoa voidaan levittää myös tahallisesti ja tavoitteena voi olla luoda sekasortoa, horjuttaa luottamusta viranomaisiin tai vaikuttaa mielipiteisiin. Yksi tyypillinen keino on ottaa verkossa jo julkaistu kuva tai video ja keksiä sille täysin uusi konteksti. Väitetään vaikkapa, että videolla maansa lipun kanssa iloitseva ihmisjoukko riemuitsee tehdystä terrori-iskusta, vaikka tosiasiassa video on kuvattu häistä.
Jokaisen vastuulla on pyrkiä siihen, ettei levitä valheellista tietoa. Journalismin faktantarkastusta tutkinut ja Ylellä Valheenpaljastaja-blogia pitävä Johanna Vehkoo antoi niksejä Naisasiatoimisto Kaartamo & Tapanainen -podcastissa vieraillessaan: 1. Älä levitä tietoa, jonka alkuperää et tiedä. 2. Älä heti usko isoa tai yllättävää uutista, jos sitä ei ole uutisoitu muualla. 3. Opettele tekemään käänteinen kuvahaku selvittääksesi kuvan alkuperän.
Solina Saarikoski
solina.saarikoski@laitilansanomat.fi