Luonto antaa meille paljon, mutta mitä me annamme sille? Korona-aikana retkipaikoille jätettiin tylysti kaljatölkkejä, tupakantumppeja ja eväiden kääreitä. Harva roskaajista sietäisi moista omalla kotipihallaan.
Vesistöjen, metsien ja maisemien monimuotoisuus eivät ole itsestään selviä. Uhanalaisia lajeja on paljon, ja niiden säilyminen on kiinni siitä, miten luontoa kohtelemme.
Roskat pilaavat luontoelämyksen, mutta vielä pahempaa ovat niiden vaikutukset luonnon kiertokulussa. Muovin voi nykyään helposti kiikuttaa keräykseen, mutta valitettavan usein se päätyy lintujen suuhun.
Kansalaisopiston syksyn ohjelmassa on ilahduttavan runsaasti luonto- ja ympäristöaiheisia kursseja. Mielen virkistystä voi hakea puutarhapiirissä, metsäkylvyssä tai revontulibongauksen parissa.
Yksi kursseista valaisee tapoja, joilla voidaan vähentää mökkeilyn aiheuttamia ympäristöhaittoja. Kierrätyksessä ja lajittelussa mökkikansalla onkin vielä paljon opittavaa niin asenteissa kuin teoissakin. Biolanin tuoreen kyselyn mukaan suomalaiset suhtautuvat vapaa-ajan asunnoillaan leväperäisemmin jätteiden lajitteluun kuin kotona.
Ilmastonmuutoksen torjunnassa ei ole kyse ainoastaan vapaaehtoisista valinnoista. Valmisteilla olevan uuden jätelain tavoitteena on, että vuonna 2025 yhdyskuntajätteen kierrätysaste olisi 55 prosenttia.
Ympäristön ajatteleminen arjessa on parhaimmillaan elämäntapa. Sitä on myös opiston kurssivalikoimaan liitetty zero waste eli nollahukka, jonka tavoitteena on jätteen vähentäminen omassa arjessa niin pieneksi kuin mahdollista.
Eija Eskola-Buri
eija.eskola-buri@laitilansanomat.fi