Laitilassa perhoslaskentaa viitisentoista vuotta tehnyt Ari-Pekka Rikkonen vahvistaa perhosmäärän laskun olevan todellisuutta hänenkin havaintopaikallaan Laustilla.
– Ympäristökeskukselle en ole enää pariin vuoteen laskentoja tehnyt, koska perhosten laskentareitilläni tapahtui niin paljon muutoksia.
Perhostarkkailija on kuitenkin aina perhostarkkailija. Rikkonen kuvailee perhoskesää todella vaisuksi.
– Olen bongannut ehkä 15 lajia tänä kesänä. Se on tosi vähän.
Maskulaisen, ja vapaa-ajan laitilalaisen, Rikkosen mukaan edes perinteisiä perhosia ei ole näkynyt.
– Tosi yleinen tesmaperhonen, ja nokkosperhonenkin, on tosi vähissä. Sama neitoperhosilla, ja hopeatäpliä olen ihan yksittäisiä havainnut.
Suomen ympäristökeskuksen laskentojen mukaan etenkin vaeltavat perhoslajit ovat olleet kateissa.
– Yksi ritariperhonen on bongattu. Se on yhden kerran tänä kesänä näkynyt. Siinä onkin tämän kesän harvinaisuudet.
Ennakkotietoja perhosten lukumääristä Suomen ympäristökeskus sai lähes puolelta havaintopaikoista. Kesän lopulliset seurantatulokset valmistuvat vuodenvaihteessa.
Ari-Pekka Rikkonen on huolissaan perhosten määrän laskusta.
– Viimeisinä vuosina, kun tein virallista laskentaa, pääsin lähemmäs 60 lajiin kesän aikana.
Perhoset ovat Rikkosen mukaan kärsineet muun muassa maatalouden tehostumisesta ja niittyjen vähenemisestä.
– Avomaan mansikkapellot ovat muuttuneet tunneleiksi, pelloilla ei ole enää metsäsaarekkeita, niittyjä ei ole oikein missään, eikä tienvarsillakaan kukkasia ja peltojen reunatkin myrkytetään. Perhoset on ajettu tosi ahtaalle.
Hän pelkää, että jotkut perhoslajit kuolevat sukupuuttoon, kun kovasti rakennetaan ja tehoviljellään.
Rikkonen toivoo, että yksittäiset ihmiset istuttaisivat puutarhaansa kukkia, joista perhoset saavat ravintoa.
– Nauhus ja syrikka ovat oikeita perhosmagneetteja.
Suomen ympäristökeskuksen mukaan tällä hetkellä lennossa on erityisesti nokkos- ja sitruunaperhosia.
– Tänä kesänä keskikesän huippu jäi vaisuksi ja osin siirtyi elokuulle runsaiden sateiden takia. Päiväperhosia on ollut runsaasti liikkeellä viime viikkoina, Suomen ympäristökeskuksesta kerrotaan.
Sateinen heinäkuu vei perhoskesältä parhaan terän
Kokonaisuutena perhoskesästä muodostunee hieman keskimääräistä heikompi, arvioi Suomen ympäristökeskus.
– Lajien väliset erot ovat suuria, sillä kesä on ollut sääoloiltaan hyvin vaihteleva, ympäristökeskuksesta tiedotetaan.
Toukokuu oli kolea, mikä lykkäsi perhoskesän alkua. Kesäkuu puolestaan oli ennätyksellisen helteinen, joskin paikoin kärsittiin kuivuudesta.
Heinäkuu oli tavanomaista sateisempi, mikä vaikeutti tuolloin lentävien lajien lisääntymistä. Lauha talvi saattoi vaikuttaa aikuistalvehtijoiden hyvään menestykseen, Suomen ympäristökeskuksesta kerrataan sääoloja.
Laitilassa säätä mittaavan Eero Setälän mukaan heinäkuu oli tavanomaista runsassateisempi ja viileämpi. Sadetta Laitilassa saatiin 121 millimetriä, kun 30 viime vuoden keskiarvo antaa heinäkuun keskiarvoksi 69 millimetriä. Eniten satoi heinäkuun 22. päivänä, jolloin Setälän sademittariin kertyi vettä 22 millimetriä. Kuussa oli vain kymmenen sateetonta päivää.
Helleraja saavutettiin Laitilassa yhteensä vain neljänä heinäkuun päivänä.