Täst kulmast: Penaali kyniä varten

0

– Äiti, huomiseksi eskariin täytyy tuoda penaali! Aamulla esikouluun lähettämäni esikoinen hihkaisee heti minut nähdessään.

Tiesin, että penaali on kynien säilytykseen tarkoitettu kapistus eikä näin ollen kovin merkittävä hankinta, mutta tunsin ilman pakenevan keuhkoista.

Olin onnistunut koronakevään puristuksen jälkeen sysäämään tunteen syrjään. Selvisin siitä, että vein lapseni päiväkodin sijasta peruskoulun tiloihin. Se, että opettaja pyysi poikaani kävelemään luokkaan oli sysätä minut alas jyrkänteeltä, mutta sain pidettyä itseni tasapainossa.

Sen sijaan tuo penaali tai kynäkotelo, kuten esikoiseni illalla minulle kertoi, onnistui ujuttamaan ajatuksen mieleeni: Lapseni meni esikouluun.

Ajatuksissa vilahtivat edeltävät kuusi vuotta kuin filminauha tai aikajana, jonka toisessa päässä oli penaali.

Vauva, joka oli tehnyt naisesta äidin on muuttunut pitkiksi jaloiksi ja käsiksi sekä hälyttävän teräviksi huomioiksi. Nyt tuo sama kaveri aikoo opetella uusia asioita ikäistensä seurassa eikä hänen päivittäinen poissaolonsa johdu enää yksistään minun ja hänen isänsä työstä vaan oppivelvollisuudesta.

Penaali on myös ensimmäinen askel tiellä, joka vie tämän lukukauden jälkeen kouluun. Siellä hän oppii myös lukemaan. Tähän asti me vanhemmat, ja päiväkodissa kasvattajat, olemme toimineet tiedonvälittäjinä, mutta pian poika pääsee itse tiedon lähteille. Kun en enää voi olla tiedonlähde, tehtäväni on antaa hänelle työkaluja käsitellä tietoa ja kaikkea sitä, joka naamioituu tiedoksi internetissä.

Lähdimme esikoulun jälkeen penaaliostoksille. Oloani helpotti, että poika muuttui penaalien äärellä siksi nuoreksi pojaksi, jonka tunsin. Hän ei osannut yhtään päättää, minkä kynäkoteloista tahtoisi ottaa ja muutti mieltään seitsemän kertaa. Hymyilin, vaikka jahkailu myös turhautti.

Ostimme penaalin myös pikkusiskolle, jotta tämä voi leikkiä olevansa eskarissa , kuten isoveli huomautti. Pikkusisko ilahtuikin isoveljen ajattelevaisuudesta, mutta suuttui tajutessaan, etteivät oikean eskarin ovet penaalista huolimatta avaudu vielä 4-vuotiaalle.

Iltapalapöydässä perheemme pienimmät ovat aikamatkailleet aina alakoulun viimeisille luokille asti. Itse olen yrittänyt olla ajattelematta sitä. Tahtoisin nauttia näistä hetkistä enkä valmistautua vielä tuleviin muutoksiin.

Kirjoittaja on Laitilan Sanomien

toimittaja, joka harkitsee

ajan pysäyttämistä.