Laitilassa maahanmuuttajataustaisten kuntalaisen lukumäärä on kaksinkertaistunut viiden viime vuoden aikana. Kotoutumisen tukeminen on kuitenkin tähän saakka ollut Laitilassa vaatimatonta, mutta merkkejä paremmasta on jo nähtävissä.
– Ihan keskeistä on, että saamme kotouttamisen toimenpideohjelman pian Laitilassa käytäntöön ja alamme konkreettisesti rakentaa kotouttamisen suhteen sellaista Laitilan toimintamallia, sanovat kaupungin vapaa-aikapäällikkö Emilia Andersson ja nuorisopäällikkö Noora Mantere.
Kotoutumisen tavoitteena on, että maahanmuuttaja saavuttaa muun väestön kanssa tasavertaisen aseman yhteiskunnassa niin oikeuksien kuin velvollisuuksienkin osalta. Kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden sekä palveluiden järjestämisessä muun muassa kunnalla on – tai pitäisi olla – keskeinen rooli. Laitilassa kotouttamisasiat näyttävät olleen tähän saakka melko hataralla pohjalla, mutta vankempaa perustaa on juuri lähdetty rakentamaan.
Laitilan kaupungissa vastuu kotouttamisasioista on ripoteltu useiden työntekijöiden vastuulle niin, ettei oikein kukaan tunnu tietävän, kenen vastuulla on mitäkin. Mantere osallistui keväällä kotouttamisohjelman valmistelutyöhön, mutta varsinaisesti kotouttamisasiat kuuluvat esimerkiksi vapaa-aikapäällikön tehtävänkuvaan. Osin ne kuuluvat myös sekä elinvoimapäällikön että sosiaalipalveluohjaajan tehtäviin.
Moni tätä juttua varten haastateltu kuvaa kotoutumisen tukemisen, ohjauksen ja neuvonnan olevan Laitilassa tällä hetkellä täysin riittämättömällä tasolla. Se näkyy käytännössä vaikkapa siten, että neuvolan työntekijät hoitavat jatkuvasti asioita, jotka eivät heidän varsinaisiin tehtäviinsä kuulu.
– Meiltä pyydetään monenlaista apua, koska neuvola on yksi sellainen paikallinen taho, johon monella maahanmuuttajaperheellä on kontakti, avaa tilannetta neuvolan perhetyöntekijä Niina Peltomaa.
Hän korostaa, ettei kenelläkään ole auttamista vastaan mitään.
– Ongelma on se, että Laitilassa ei ole tahoa, jonka vastuulla kotouttamisasioissa palvelunohjaus olisi.
Laitilan kehno tilanne näkyy myös esimerkiksi siten, ettei maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmia tehdä tiettävästi koko kunnassa lainkaan.
– Tietenkin kotouttamiseen panostaminen on myös resurssikysymys. Tämä on laaja kokonaisuus ja ihanne olisi, että kotoutumiseen liittyvät neuvonta- ja ohjauspalvelut olisivat yhden työntekijän varsinainen tehtävä, Andersson ja Mantere sanovat.
Esimerkiksi Uudenkaupungin kaupungin organisaatiosta erillinen maahanmuuttokoordinaattori löytyy.
Kaksikko on päättänyt, että kotoutumisen tukemiseen on Laitilassa vihdoin panostettava. Olennaisena he pitävät, että Laitilaan luodaan malli, joka juurrutetaan osaksi kaupungin toimintoja.
– Eivät kotouttamistoimet voi olla jonkun hankkeen varassa, koska hankkeen loppuessahan koko kokonaisuus jää tuuliajolle.
Laitila sai hiljattain maakunnalliseen kotouttamishankkeeseen, ohjaus- ja neuvontapalveluiden järjestämiseen, korvamerkittyä rahaa. Hanke käynnistyy vielä loppuvuoden aikana ja sen turvin Laitilaan voidaan palkata osa-aikainen työntekijä.
Hankehakemuksen on tehnyt Vakka-Suomen kuntien omistaman Ukipolis Oy:n Asukasluotaus-hankkeen projektipäällikkö Mirva Salonen. Hän veti 2010-luvun puolivälissä kotouttamishanketta Laitilassa, joten Salonen tuntee paikkakunnan asiat hyvin.
Salonen sanoo Laitilan kehnon tilanteen johtuvan osin siitä, että paikkakunnan maahanmuutto on lähes kokonaan työperäistä.
– Suomen järjestelmät on luotu pakolaistaustaiseen kotouttamiseen. Tällöin vastuut ja velvoitteet ovat paljon selkeämmät kuin työperäisen maahanmuuton ja siihen liittyvien kotouttamistoimien kohdalla.
Salonen sanoo, että tällä hetkellä aivan liian moni maahanmuuttaja jää vaille alkuvaiheen tukea ja ohjausta.
– Eihän kotoutuminen ole sitä, että tullaan tänne töihin. Aika keskeistä on, saako kielikoulutusta tai mitään perehdyttämistä suomalaiseen kulttuuriin tai yhteiskunnan käytänteisiin.
Nyt Laitilassa alkavan neuvonta- ja ohjauspalveluhankkeen tavoitteena on luoda toimivat käytänteet, joilla tuetaan kotoutumista. Perustyö Vakka-Suomen seutukunnassa on jo tehty Salosen vetämässä Asukasluotsaus-hankkeessa, joka käynnistyi loppuvuonna 2017 ja päättyy marraskuussa.
Salonen allekirjoittaa vahvasti Anderssonin ja Mantereen näkemyksen siitä, että hanke voi olla apuna, mutta sen varaan ei toiminnan olemassaolo voi perustua.
– Kotouttamistoiminnan tulee olla osa kunnan toimintaa ja tietysti hanke voi auttaa löytämään hyvät toimintamallit.
Laitilan asukkaista lähes kahdeksan prosenttia on maahanmuuttajataustaisia ja varhaiskasvatuksessa olevista heidän osuutensa on lähes 20 prosenttia. Tilanne on muuttunut nopeasti: maahanmuuttajataustaisten määrä on kaksinkertaistunut viiden viime vuoden aikana.
Kotouttamisasiat ovat siis juuri nyt enemmän kuin ajankohtaisia – ja panostuksia on jo tehtykin.
Tänä syksynä Laitilassa aloitti suomi vieraana kielenä -oppiaineen päätoiminen tuntiopettaja. Laitilan kaupunki perusti viran tämän kouluvuoden alusta alkaen.
– Tarvetta tällaiselle S2-opetukselle Laitilassa todellakin on, sillä meillä on 130 lasta ja nuorta, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, kertoo sivistystoimenjohtaja Heli Kiertokari-Laitinen.
Tilanne on muuttunut nopeasti ja uudet käytännötkin hakevat vasta linjojaan. Kiertokari-Laitinen muistuttaa esimerkiksi kieliopintojen tukevan kotoutumista ja hän onkin hyvillään, että resurssia voidaan myös lisätä.
– Laitilan varhaiskasvatus sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä 164 000 euron avustuksen muun muassa kotouttamistoimiin sekä suomi toisena kielenä -opetukseen, jota voimme nyt järjestää vielä suunniteltua enemmän.
Laitilan S2-opettajana on aloittanut elokuussa Julia Riihimäki. Hänellä on hyvin eri-ikäisiä oppilaita: nuorimmat ovat varhaiskasvatuksessa, vanhimmat päättävät tänä vuonna peruskoulun.
– Tavoitteena S2-opetuksessa ei ole se, että saavutettaisiin sama kielitaito kuin suomea äidinkielenään puhuvilla, vaan sellainen kielitaito, jonka turvin ihminen voi hyvin olla osa yhteiskuntaa, Riihimäki selvittää.
Hän tietää, että usein kotoutuminen tapahtuu juuri kielitaidon karttuessa.
– Kielitaidon kehittyessä ystävystyminen suomenkielisten kanssa helpottuu ja samoin harrastuksiin osallistuminen. Ja usein lapsen harrastus avaa myös aikuisille ovet suomenkielisten keskuuteen, kun vanhemmat tapaavat toisiaan lastensa harrastusten vuoksi, Riihimäki avaa.
Usein juuri lasten kautta maahanmuuttaja luokin ensimmäisen kontaktinsa paikalliseen tahoon; esimerkiksi kouluun, varhaiskasvatukseen tai neuvolaan.
– Laitilan neuvolassa oli viime vuonna asiakkaita 22 eri maasta ja asiakkaamme puhuivat yhteensä 18 eri kieltä äidinkielenään, kuvaa tilannetta neuvolan perhetyöntekijä Niina Peltomaa.
Neuvolan perhetyön asiakkaista viidennes on ulkomaalaistaustaisia, heistä monet eivät puhu sen paremmin suomea kuin englantiakaan. Peltomaa kiittelee Laitilan hiljattain hankkimaa puhelintulkkauspalvelua, joka on sujuvoittanut asioiden hoitoa. Sekin on esimerkki siitä, miten kotouttamistoimiin on alettu pikku hiljaa panostaa.
– Mutta tosiasia on, että nykyinen tilanne neuvolassa on hyvin kuormittava. Maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden määrä on jo niin iso, että ihan perusasioiden selvittämiseen menee aikaa.
Siis esimerkiksi sellaisten asioiden kuin missä on laboratorio, onko lasten rokotukset voimassa, miten äidinmaidon korviketta valmistetaan, millaiset ravitsemukseen tai puhtauteen liittyvät asiat Suomessa ovat tärkeitä.
– Mutta tilanne on se, että neuvolan työntekijät hoitavat paljon myös sellaisia maahanmuuttajien asioita, jotka eivät ole neuvolan ydinosaamista tai jotka eivät kuulu mitenkään neuvolan tehtäviin, sanoo Vakka-Suomen monikulttuurisuusverkostoon ja Asukasluotsaus-hankkeeseen osallistunut Peltomaa.
Perhelinja on aloittanut Laitilassa hiljattain Toimintatorstai-toiminnan yhteistyössä neuvolan ja MLL:n kanssa. Ensin on parin tunnin perhekahvila ja kevyen lounaan jälkeen maahanmuuttajataustaisille äideille järjestetään suomen kielen opetusta, jonka aikana lastenhoito on järjestetty.
– Tämänkaltainen kotoutumisen tukeminenhan on oikein luonteva osa neuvolan toimintaa, Peltomaa huomauttaa.
Tosiasia on, että ilman maahanmuuttoa niin Laitilan kuin monen muunkin Vakka-Suomen kunnan asukasluku laskisi jyrkästi. Samoin moni yritys on korostanut maahanmuuttajien merkitystä työvoimaresurssina.
– Jos ja kun lähtökohta on, että maahanmuuttajia tarvitaan, niin kyllä meidän on osaltamme myös tuettava näitä ihmisiä uuden elämän alkuun, Peltomaa korostaa.
