Ossi Nyström
Langjärvellä tehtiin viime viikolla hoidollinen toimenpide, kun järveen istutettiin Soukaisten kyläyhdistyksen rantasaunalta tuhat kuhanpoikasta. Läsnä olivat Eino Airola, Nina Luotonen, Ari Ruoho, Pekka Yli-Kaila sekä kalojen kanssa paikalle saapunut Tommi Vainiotalo.
Lähes kaikki Vainiotalon veteen vapauttamat poikaset lähtivät heti polskimaan järven uumeniin, mutta muutama matkasta väsynyt jäi arpomaan tilannetta rantaviivan tuntumaan.
– Se on tuurista paljon kiinni moniko kasvaa täysimittaiseksi, mutta jos 30–40 prosenttia saataisiin sellaiseksi, että olisi pyyntikunnossa, niin sitten voisi sanoa, että on mennyt hyvin, Yli-Kaila pohti.
Järveen istutetut poikaset ovat kuoriutuneet keväällä. Olosuhteista riippuu, milloin ne saavuttavat täysimittaisuuden, joka kuhan kohdalla tarkoittaa 34 senttiä.
– Kuha on nopeakasvuinen. Esimerkiksi tällaiset kuhat mitä tähän nyt pistettiin ovat kahden vuoden päästä jo vajaa 20 senttisiä. 3–4 kiloisia ne ovat viiden vuoden päästä. Piikkiöstä on muistaakseni saatu näillä paikoilla suurin, se oli 16,6 kiloinen.
Kuha on suuri ahvenkala, jonka järvenhoidollinen arvo on ennenkaikkea siinä, että se syö pois pientä kääpiökalaa.
– Näissä järvissä on yleensä kääpiöitynyttä kalaa, mikä ei ravinnonpuutteen vuoksi kasva. Kuha on siitä hyvä kala, että se syö niitä. Hauki toki syö myös. Järven ekologia on tasapainossa, kun on myös petokalaa. Se hoitaa omalta osaltaan sitä terveyden ylläpitoa ja kaikkea tämmöistä.
Tapa, jolla kuha muita kaloja saalistaa poikkeaa esimerkiksi hauen vastaavasta.
– Kuha on tumman veden kala, eli tämä järvi on siinä mielessä hyvä paikka näille. Kuhan saalistus perustuu siihen, että se saattaa seurata kymmeniä metrejä tuolla pimeässä, ja sitten vasta napata.
Istutuksen rahoituksesta ja toteutuksesta vastaavat Soukaisten kyläyhdistys ja Tommi Vainiotalo. Kyläyhdistys maksaa tietyn summan, ja Vainiotalo ylimenevän osan. Istutuksia on luvassa myös jatkossa.
– Kyllä minä ainakin itse meinasin jatkaa, Vainiotalo totesi.
Kuka tahansa ei voi ruveta istuttamaan kaloja hetken mielijohteesta.
– Siihen täytyy pyytää lupa, ja se täytyy tarkkaan ajatella, että mikä kala sopii mihinkin järveen, ja mistä se tuodaan. Onko mahdollisesti ruttoja tai jotain tämmöistä. Esimerkiksi merikalaa ei saa tuoda ollenkaan näihin sisäjärviin, Yli-Kaila valotti.
Porukan innokkaimpiin kalamiehiin kuuluu pieni Eino Airola.
– Hän on tuleva kalastaja, joka lätäkössä olisi aina kalastamassa, Nina Luotonen kertoi.
– Siihen menee kymmenen vuotta suurinpiirtein, kun se 16 kiloinen tulee, Yli-Kaila laskeskeli.
– Eino voi kalastaa sellaisen, muistat sitten kun olet ollut istuttamassa, Luotonen totesi.
