
– Olen viihtynyt. Meillä on kiva työyhteisö, tällainen tiivis ja pieni, kun meitä on vain neljä ihmistä. Työilmapiiri on tosi hyvä, ja muutenkin nuorten palvelut Laitilassa vaikuttavat tosi hyviltä.
Härkösen vastuualueena on nuorten vapaa-aikatoiminta.
– Meillä on maanantaisin ja perjantaisin tätä nuokkaritoimintaa, jossa toimin ohjaajana. Sitten kerran viikossa on erityyppistä avointa toimintaa. Teen myös Varppeen koulun kanssa yhteistyötä. Olen ollut esimerkiksi nyt syksyllä seiskaluokkien ryhmäytymispäivissä mukana.
Alalle ryhtyminen ei ollut alunperin Härköselle selkeä valinta, vaan ajatus, joka on rakentunut pikkuhiljaa.
– Nuorena kävin ensin lukion ja sitten armeijan, jonka jälkeen ilmoittauduin työkkäriin. Siellä täti kysyi, että mitä haluan tehdä. Heitin vähän hatusta, kun jotain piti keksiä, että lasten ja nuorten kanssa voisi olla kiva työskennellä, ja pääsin sitten työkokeiluun koulunkäynninohjaajaksi alakouluun.
Kyseisessä koulussa Härkönen oli lopulta kolme vuotta palkattuna työntekijänä.
– Sen jälkeen opiskelin lähihoitajatutkinnon, ja erikoistuin lapsiin ja nuoriin. Koko ajan vahvistui se, että tämä on minun juttu. Jatkoin heti opintoja ammattikorkeakouluun ja luin itseni Kokkolassa yhteisöpedagogiksi. Sieltä tulin tänne.
Paikalliset nuorisopalvelut tulivat Härköselle nuorena tutuiksi.
– Yläasteikäisenä en paljoa käynyt Porissa nuokkarilla, mutta lukion alussa 16–17 -vuotiaina meitä oli sellainen porukka, jonka kanssa käytiin tällaisessa Nuokkarin tyyppisessä paikassa hengaamassa ja pelaamassa biljardia.
– Se vaikuttaa varmasti monella tapaa suhtautumiseeni tähän työhön, kun on itse ollut nuori ja tietää ne nuorten tarpeet, että on hirveän tärkeää, että on joku turvallinen vapaa-ajanviettopaikka mihin mennä hengaamaan, ja missä on joku aikuinen, kenelle voi mennä puhumaan.
Työssä antoisinta on Härkösen mielestä nimenomaan nuoret itse.
– Tykkään olla nuorten kanssa ja kohdata heitä. Se on tosi antoisaa ja mukavaa. Niistä tulee jotenkin sellainen positiivinen fiilis itsellekin. Sellaista nuorta energiaa. Se on tässä parasta.
Vaikka työ on mukavaa, on se myös hyvin vastuullista ja haastavaa.
– On niin erilaisia ihmisiä, ja tässä kohtaa myös sellaisia ihmisiä, joilla on erilaisia huolia ja murheita. Joillain on elämäntilanteet heikommin kuin toisilla.
Nuorisotyön realiteetit eivät välttämättä aina välity ulkopuolisten seuraajien silmiin.
– Nuorisotyö saattaa näyttää siltä, että tuolla se nuorisosetä tai -täti vaan hengaa noiden nuorten kanssa ja on kauhean kivaa. Mutta täälläkin käy illassa parhaimmillaan useita kymmeniä nuoria, ja me ollaan heistä vastuussa. Jos järjestät jotain matkoja, leirejä tai tapahtumia, niin sinä vastaat siitä turvallisuudesta, ja siitä, että siellä on kaikilla hyvä olla.
Vastuun ajoittain kohottamaa stressitilaa Härkönen laskee vapaa-ajallaan ennen kaikkea musiikkiharrastuksen parissa.
– Tykkään kuunnella paljon musiikkia, soittelen kitaraa ja käyn bänditreeneissä. Bändillä ei ole nimeä vielä, se on niin uusi juttu. Porissa käyn soittelemassa suomenkielistä rock-musaa. Yritän vähän ulkoillakin, joko kävelyn tai hölkän parissa.