Kuuden rakennuksen kokonaisuudesta tulee valmistuttuaan yksi Euroopan suurimmista kanaloista. Koon lisäksi poikkeuksellista kanalassa on myös sen hyödyntämä tekniikka.

Laitilalainen kananmunatalo Munax Oy on rakentanut uuden sukupolven kanalan, jonka punaisena lankana yritys kertoo olevan ensinnäkin kanojen hyvinvoinnin ja toisekseen ympäristöystävällisyyden.

Juhani Torikka esittelee, miten huipputeknisen kanalan toimintoja voidaan seurata ja säätää etäyhteydellä. Teknisesti seurataan esimerkiksi kanalan lämpötilaa ja valaistusta, lannan poistoa, kanojen painoa sekä ruuan- ja vedenkulutusta.

Munaxin toimitusjohtaja Janne Torikka kuvaa kanalan olevan kokonaisuutena uranuurtaja, sillä vastaavia kanaloita ei yksinkertaisesti Suomesta vielä muita löydy. Eivätkä yhtä suuret tai yhtä edistynyttä tekniikkaa käyttävät kanalat yleisiä ole koko Euroopankaan mittakaavassa.

Mynämäelle nouseva kanalakompleksi koostuu valmistuttuaan kuudesta kanalarakennuksesta, joissa kussakin on 80 000 kanaa. Jokainen rakennus on jaettu pienempiin osastoihin niin, että yhdessä osastossa on 10 000 kanaa. Nyt kokonaisuudesta on valmistunut ensimmäinen kanala, jonka on määrä aloittaa toimintansa tämän viikon aikana.

Loput kanalarakennukset valmistuvat yksi kerrallaan seuraavan kolmen vuoden aikana. Kun kokonaisuus otetaan käyttöön, sen tuotanto vastaa kymmentä prosenttia Suomen tämänhetkisestä kananmunatuotannosta.

Munaxin kanala on niin sanottu monikerroslattiakanala ja valmistuttuaan se on yksi maanosan suurimpia. Kanalassa käytetään uudenlaista huipputekniikkaa: poikkeuksellista on esimerkiksi se, että kananmunat kulkevat pesistä kuljetinta pitkin suoraan pakkaamoon, missä ne pakataan automaattisesti suoraan rasioihin.

Janne Torikan käden korkeudella olevien kumiliuskien taakse jäävät muuta kanalaa hämärämmät pesät, joihin kanat hakeutuvat munimaan. Munat kuljetetaan pesistä automaattisesti kuljettimella suoraan pakkaamoon.

Tavoite on, että muna on munimisen jälkeen tunnissa valmiina paketissa lähtemään kuljetukseen.

– Saamme siis entistä tuoreempia munia myös kauppojen hyllyille, Janne Torikka sanoo.

Toinen huippuominaisuus on se, että kanojen märkä lanta kuivatetaan kanojen itsensä tuottamalla lämmöllä. Kuivatus tapahtuu kanalarakennuksen yhteydessä olevassa lantakuivurissa, jonne kanojen lanta kuljetetaan automaattisesti hihnalla.

– Tämä kuivatusprosessi on keskeinen syy siihen, että uudessa kanalassa päästään 50 prosenttia pienempiin päästöihin tavalliseen kanalaan verrattuna.

Torikka kertoo, että lannoitteeseen saadaan sidottua 50 prosenttia enemmän typpeä.

– Lannoitteen mukana ravinteet ja hiili palautuvat takaisin maaperään kasvien käytettäviksi.

Mynämäellä sijaitseva Fertilex Oy vastaa kuivatetun lannan hygieniasoinnista ja pelletoinnista. Lopputuloksena syntynyttä luomulannoitetta myydään sekä isoissa pakkauksissa maatalouden käyttöön että pienemmissä rasioissa kotipuutarhureille.

– Kuivana pellettinä se on helppo kuljettaa sinne, missä lannoitetta tarvitaan. Eikä esimerkiksi valumia vesistöön synny kuten märkää lantaa käytettäessä.

Tekniikka näkyy myös siten, että etäyhteydellä voidaan seurata esimerkiksi kanalan lämpötilaa, kanojen painoa, lannan poistoa, valaistusta, veden- ja ruuankulutusta. Tätä kaikkea voidaan myös ohjata etäyhteydellä hyvinkin yksityiskohtaisesti.

– Etäyhteydellä voi vaikkapa lisätä tai vähentää lämpöä jossakin yksittäisessä kohdassa kanalassa. Tekniikka helpottaa hallintaa todella paljon, kuvaa rakennusprojektista vastuussa oleva Juhani Torikka.

Janne Torikka ja Juhani Torikka esittelivät Munaxin uraauurtavaa kanalahanketta perjantaina.

Oma suurkanala nähtiin tärkeänä ennen muuta viennin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Janne Torikka kertoo noin 50 kanalan tuottavan tällä hetkellä munia Munaxin tarpeisiin.

– Suomessa tilakoko on keskimäärin pieni, noin 20 000 kanaa, joten iso määrä tiloja tuottaa munia Munaxillekin. Tavoitteemme on kasvattaa vientiä, ja kun moni ostaja haluaa tulla auditoimaan, niin on todella haastavaa saada monen erillisen tilan käytäntöjä ja olosuhteita yhdenmukaistettua, Torikka selvittää.

Tällä hetkellä Munaxin liikevaihdosta noin 20 prosenttia tulee viennistä, pääosin erilaisista munajalosteista. Kanalainvestoinnin myötä tavoitteena on kasvattaa viennin osuutta niin, että sen osuus liikevaihdosta nousisi vähintään 40 prosenttiin.

Munax on keskittänyt Laitilaan tuotekehityksensä.

– Koko ajan kehittelemme uusia tuotteita, muistuttaa toimitusjohtaja Janne Torikka.

Munax tunnetaankin erilaisten kananmunien lisäksi lukuisista tuotteistaan, kuten munavoista, smoothieista, nestemäisestä valkuaisesta sekä maksamakkaramaiseksi pötköksi pakatusta kypsytetystä valkuaisesta, joka sopii esimerkiksi leivänpäälle ja salaatteihin.

Kun kanala on tarkoitettu 80 000 kanalle, niin takaseinään on matkaa.

Kananmunia 12 kiloa vuodessa

  • Tuotantokana munii vuodessa noin 330 munaa
  • Munaxin uudessa kanalassa tulee olemaan 6 rakennusta, joissa kussakin 80 000 kanaa
  • Kanalakompleksi työllistää valmistuttuaan 20 työntekijää seitsemänä päivänä viikossa
  • Kanalassa poikkeuksellista Suomen ja Euroopankin mittakaavassa on sekä sen suuri koko että pitkälle viety tekniikka
  • Jokainen suomalainen kuluttaa kananmunia yli 12 kilogrammaa vuodessa
  • Munankulutus on nousussa, mikä näkyy esimerkiksi munakkaan nousussa yhdeksi Suomen suosituimmaksi ruuaksi

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here