Kun Laitilan kaupunginvaltuusto maanantai-iltana tarkasteli vuosi sitten muotoonsa nikkaroitua talouden tasapainottamisohjelmaa, niin ainakin käytettyjen puheenvuorojen perusteella vahvin tunne oli pettymys. Kritiikkiä saivat niin ohjelman täytäntöönpanon hidas eteneminen kuin sen antama liian ruusuinen kuva säästettävistä euroista.
Laitilan kaupunginvaltuusto sai syyskauden ensimmäisessä kokouksessaan maanantaina tiedokseen talouden tasapainottamisohjelman tämänhetkisen tilanteen. Valtuusto hyväksyi lähes päivälleen vuosi sitten vuosille 2020–2022 ajoittuvan talouden tasapainottamisohjelman.
Ohjelman mukaan aidoiksi keinoiksi nimetyillä toimenpiteillä saadaan säästöjä aikaan vajaan 1,2 miljoonan euron verran.
Näistä yli puolet, reilut 700 000 euroa, on asetettu sosiaali- ja terveystoimen harteille. Sote-valiokuntaa johtava valtuutettu Seppo Lehtola (sd) kummasteli jo vuosi sitten sote-sektorille kirjattuja suuria säästösummia.
Iso, 325 000 euron suuruinen, säästösiivu on nostettu myös yleishallinnon lautaselle. Sitä tavoitellaan taksojen korotuksilla (100 000 euroa), tytäryhtiöiden osingonjakotavoitteiden uudelleen määrittelyllä (100 000 euroa) sekä taloushallinnon ja palkanlaskennan ulkoistamisella (125 000 euroa). Sittemmin talous- ja palkkahallinnon ulkoistamissuunnitelmasta on luovuttu, sillä selvityksen perusteella ulkoistamisella ei ole saavutettavassa merkittäviä säästöjä.
Säästöpaketin kokonaissumma on kuitenkin kaikkineen lähes 5,7 miljoonaa euroa.
Tähän summaan on sisällytetty aidoiksi keinoiksi nimettyjen toimenpiteiden lisäksi myöskin peltojen ja kiinteistöjen myynnistä saatavat 600 000 euroa. Kolmas kokonaisuus on kehittäminen ja hankkeet, jonka 3,9 miljoonan euron tuotto- ja säästötavoitteissa suurinta eli peräti 3 miljoonan euron roolia näyttelee vesihuoltolaitoksen yhtiöittäminen.
Valtuustossa kuitenkin kyseenalaistettiin, miten mielekästä yhtiöittäminen on ylipäänsä sisällyttää talouden tasapainottamisohjelmaan.
– Yhtiöittämisen tuotoiksi ilmoitettu kolme miljoonaa on oikeastaan kirjanpidollinen temppu, jossa raha ei liiku, Seppo Lehtola sanoi valtuustossa.
Seppo Rinne (Pro Vakka-Suomi) oli samoilla linjoilla.
– On lapsellista kikkailua, kun yhtiöittämisestä esitetään syntyvän kolmen miljoonan euron säästöt.
Kehittäminen ja hankkeet -osion alle talouden tasapainottamisohjelmassa on sisällytetty vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisen lisäksi myös ”prosessien kehittäminen uutta teknologiaa hyödyntämällä ”. Tähän on listattu esimerkiksi digitaalisten palveluiden lisääminen, joustavat työajat ja etätyöt sekä tablettien ja salatun sähköpostin käyttö sekä paperin käyttämättömyys. Näillä toimin esitetään kolmessa vuodessa kertyvän peräti 900 000 euron säästöt eli noin 1 200 euroa jokaista kaupungin työntekijää kohti.
Sivistysvaliokunta toteaa, että se on kyllä onnistunut sähköiseen kokousmateriaaliin siirtymällä vähentämään huomattavasti postitus- ja perikuluja, mutta toisaalta laitteiden ja liittymien hankkiminen on kasvattanut kuluja.
Vuosi sitten säästöohjelma ei mennyt valtuustossa läpi yksimielisesti, sillä kolmasosa valtuutetuista olisi palauttanut paketin takaisin valmisteluun ja sen esittämistä yksittäisistä säästökeinoista käytiin useampikin äänestys. Lopulta enemmistön päätöksellä säästöohjelma kuitenkin hyväksyttiin ilman muutoksia.
Viime syksynä säästöohjelmaa soimattiin valtuustossa muun muassa epärealistisuudesta eikä sävel vuodessa ole tainnut muuttua. Kokoomuksen Heikki Peltola kaipailikin ohjelmaan realismia. Hänen mukaansa kaikki listatut keinot eivät ole edes toteuttamiskelpoisia eikä kaikista toteutettavistakaan toimenpiteistä säästöjä synny siinä määrin kuin annetaan ymmärtää.
– Tämä tasapainottamisohjelma on sellainen toiveitten tynnyri. Siihen listatut säästökeinot eivät ole välttämättä olleet niin toteutettavissa kuin on annettu ymmärtää.
Myös Eero Kuisma (kesk) arvioi säästöohjelman antavan liian ruusuisen kuvan.
– Ensiksi tasapainottamisohjelmaan järkevien säästökohteiden löytäminen tuotti tuskaa ja sitten säästökohteet arvioitiin tietyissä asioissa ylioptimistisesti liian suuriksi, Kuisma sanoi ja harmitteli säästöjä tavoittelevan työn edenneen toivottaman hitaasti tähän syksyn saakka.
Valtuuston puheenjohtaja Tanja Raisto-Elo (kesk) muistutti, että vuosi sitten valtuustossa hyväksyttiin niin tasapainottamisohjelman toimenpiteet kuin taloudelliset tavoitteetkin.
– Molempia asioita taloustyöryhmä joutuu varmaan tarkastelemaan ja silloin ne tulevat myös valtuuston päätettäväksi uudelleen. Tai sitten jatketaan tällä.
Laitilalle 200 000 euron koronalasku?
Valtuusto sai tiedokseen myös talouden osavuosikatsauksen tammi–kesäkuun ajalta. Laitilan vt. talous- ja hallintojohtaja Atte Hyvärinen kertoi, että tämänhetkisen ennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi muodostuisi noin 480 000 euroa, kun sen on talousarviossa arvioitu painuvan miinukselle lähes 200 000 euron verran.
Taloustilanteesta on kerrottu tarkemmin Laitilan Sanomissa 11.9.
Hyvärinen kuitenkin muistutti, että hyvistä näkymistä huolimatta taloudessa on vielä paljon kysymysmerkkejä. Yhdeksi epävarmuustekijäksi hän nosti erikoissairaanhoidon kulut. Tuoreen tiedon mukaan Laitila saaneekin maksettavaa reilusti.
– Sellainen ennakkotieto sairaanhoitopiiristä on, että kunnille lankeava koronalasku olisi 23 euroa asukasta kohden eli Laitilan lasku olisi noin 200 000 euroa, kertoi kaupunginjohtaja Lauri Kattelus.
Pekka Kuusisto (kesk) toppuutteli innostumasta liikaa, vaikka talousluvut nyt odotettua paremmilta näyttävätkin.
– Kaikkien on syytä muistaa, että tähän vuoteen sisältyy äärimmäisen paljon epävarmuutta. Eli se, miltä loppuvuosi lopulta näyttää, on vielä aika sumussa.
Valtuusto myös
- Myi Anttilantalon kiinteistön 55 000 eurolla ja Koveron koulun kiinteistön 52 670 euron hintaan.
- Siirsi Laessaaren alueen vesi- ja viemärirakentamisiin varatut 100 000 euroa Tuunan alueen vesi- ja viemäriverkoston laajennukseen. Laessaaressa rakentamista ei ole voitu käynnistää, sillä Kasitien suunnittelu ei ole edennyt suunnitellussa aikataulussa eikä Laessaarenkaan alueen asemakaavan laajennusta ole tästä syystä johtuen voitu viedä eteenpäin.
- Siirsi Pähkinäpensaan päiväkodin investointimäärärahasta säästyneet 50 000 euroa Länsirannikon Koulutus Oy Winnovan sisäilma- ja peruskorjauksiin.
- Myönsi Euran kunnan, Kokemäen Vesihuolto Oy:n, Laitilan ja Rauman kaupunkien omistamalle Kuninkaanmännyn Vesi Oy:lle reilun 1,3 miljoonan euron omavelkaisen takauksen. Laitila omistaa yhtiöstä 36,44 prosenttia, Euran puolestaan 45,56. Rauma ja Kokemäki omistavat yhtiöstä yhteensä 18 prosenttia. Vesiasiat ja vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisaikeet nousivat esiin valtuustossa ja ovat puhuttaneet päättäjiä siinä määrin, että aiheesta järjestetään vielä tämän syksyn aikana seminaari.