Aleksi Mäkelä
Selatessani hiljattain aarrearkun ja lokakaivon yhteenliittymää nimeltään internet, löysin mielenkiintoisen videon, joka oli toteutettu podcast-vetoisesti eli sisältö kuunneltavaksi luotuna. Vapaasti suomennettuna YouTube-video oli nimeltään ”Oudoimmat asiat, jotka ovat yhteiskunnassamme normaaleja”.
Pohjois-amerikkalaisen keskustelufoorumin kävijöiden huomioista koostetun videon itselleni mieleen jäävin osuus oli se, jossa pohdittiin paparazzikulttuurin moraalisesti aneemista luonnetta.
Muusikot ja näyttelijät ovat toki lähteneet tietoisesti ansaitsemaan elantoaan ammatissa, jossa julkisuus ei ole lieveilmiö, vaan elinehto.
Oikeuttaako se kuitenkaan sitä, että heidän kotiensa pihojen edessä väijyy kameroineen tuntemattomia ihmisiä, jotka haluavat heistä kuvan esimerkiksi uuden mielitietyn kanssa, viemässä lapsiaan päiväkotiin tai palaamassa yökerhosta? Vahvasti tämän paparazzien suorasukaisuuden vuoksi kaikilla yhtään isommilla tähdillä on mukanaan yöelämässä vähintään yksi gorillan kokoinen turvamies. Hienoa siis, että heillä on näin dominoefektimäisesti työllistävä vaikutus?
Tahdon tähän väliin painottaa, että kuvailin edellä ”Ameriikan meininkiä”. Vaikka meillä Suomessakin on vastaavan tyylistä materiaalia julkaiseva, viikon pituutta nimessään ilmaiseva viihdelehti, ovat sen paparazzi-tyyliin otetut valokuvat maultaan melko hyvin sulavaa materiaalia, jos verrataan vastaavia julkaisuja yhdysvaltalaisiin tai englantilaisiin juorukollegoihin.
Ja hyvä niin. Ehkä tästä(kin) voidaan vetää johtopäätös, että journalismin toimialan eettinen valvonta ja itsesäätely toimivat meillä huipputasolla, ihan maailmanlaajuisessa mittakaavassa.
Tästä huolimatta ”kultainen häkki” on yleinen fraasi, jota ison maailman julkimot ovat viljelleet kuvaillessaan elämäänsä valokeilassa, joka etsii heitä 24 tuntia vuorokaudessa. Äärimmäisiä osoituksia tästä ovat hotellien ravintoloiden takaovet, joita Rolling Stonesin jäsenet käyttivät aikoinaan yksinomaan kiertueillaan kulkureittinä.
Tai Michael Jacksonin pukeutuminen musliminaisten asuun ja sen vain silmät paljastavaan niqab-kasvohuntuun, jotta hän voisi asioida ostoskeskuksessa muiden shoppailijoiden joukossa. Ainakin kerran Jackson tosin paljastui valepuvussaan.
Vaikka Suomessa tilanne on maltillinen, on mielestäni syytä pohtia toimintatapoja ja mediasisältöjä, joita oikeasti haluamme tukea ja kuluttaa. Uskon nimittäin, että jos kultaisen häkin kaltereita vähennettäisiin, monet sen asukkaista tyytyisivät häkin pronssiseksi muuttumiseen.
Kirjoittaja on turkulainen toimittaja.