Sudelle saatiin kaatolupa toisen hyökkäyksen jälkeen. Kaatoluvan myöntämisen jälkeen ehti kuitenkin tulla myös kolmas hyökkäys.
– Viimeisin hyökkäys tapahtui 19.8. ja susi kaadettiin seuraavana päivänä. Vahingot loppuivat siihen, maaseutupäällikkö Petri Puustinen kertoo.
Hän kuvailee Pyhämaan tapahtumia poikkeuksellisiksi. Tavallisesti Vakka-Suomen maaseututoimiston alueella tapahtuu vain yksittäisiä petoeläimen tekemiä vahinkoja. Monet aiemmista yksittäisistä vahingoista ovat tapahtuneet Laitilassa tai Lokalahdella.
– Laitilan viimeisin vahinko on vuodelta 2016, ja se oli ilveksen tekemä.
Teuraslampaasta voi hakea 139–154 euron korvausta. Jalostukseen tarkoitetusta uuhesta voi saada korvausta 431 euroa.
– Ministeriö on laatinut tuotantoeläimille suosituksen korvauksen suuruudesta. Koirasta saatu korvaus riippuu siitä, millainen koira on ollut kyseessä.
Kaikki eivät ole tietoisia siitä, että petoeläimen aiheuttamasta vahingosta voi hakea valtiolta korvausta, vaikkei olisikaan maatilallinen.
– Myös esimerkiksi lemmikkikoira korvataan, jos susi hyökännyt sen kimppuun.
Maaseututoimiston tehtävänä on suurpetovahingon toteaminen ja neuvoa hakijaa korvaushakemuksen laatimisessa.
– Me hoidamme myös korvausten maksatuksen, Puustinen kertoo.
Riistanhoitoyhdistyksen edustajien tehtävänä on todeta paikan päällä, mikä suurpeto on ollut kyseessä.
Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi kesällä että Laitilassa on 3–9 yksilön perhelauma, jonka reviiri ulottuu Laitilan lisäksi myös Mynämäen ja Etelä-Satakunnan alueelle. Mynämäellä on myös oma 3–7 yksilön lauma, jonka reviiri yltää Mynämäen lisäksi muun muassa Nousiaisiin.
Ihoden reviirillä Pyhärannassa on Luken arvion mukaan mahdollisesti susipari. Siitä ei kuitenkaan saatu havaintoja kevättalvella 2020. Vuosi sitten Ihodessa tehtiin havaintoja kolmesta sudesta.
