Aikaa kestävää toimivuutta – Suomen vanhin vakka löytyy Laitilasta

0
Untamalan vakka Irja Sahlbergin piirroksena.

Suomen vanhin kokonainen vakka on edelleen siinä käytössä, johon se alun perin valmistettiin.

Laitilan Untamalan kylään perustettiin keskiajalla kappeli. Nykyinen kirkko on peräisin vuodelta 1785, mutta sen irtaimistossa on säilynyt merkkejä vanhemmista ajoista: hopeinen ehtoollismalja ja -lautanen sekä niiden säilyttämiseen tarkoitettu puinen astia. Vakka on puusepän taidonnäyte.

Vakka on 23,5 senttimetriä korkea ja läpimitaltaan 23 senttimetriä. Sen kehys on valmistettu ohuesta haapalaudasta, joka on taivutettu soikeaksi. Laudan päät on ommeltu toisiinsa kiinni taipuisalla ja sitkeällä männynjuurella.

Juurella on kehään kiinnitetty myös vakan soikea pohja sekä kansiosa. Astian täydentää pellavaköysi, joka on pujotettu vakan alta ja kehän vastakkaisilla puolilla olevasta kahdesta reiästä. Kannen päällä köysi on solmittu kiinni niin, että se toimii joustavana kahvana. Vakkaa kannettaessa köysi kiristyy ja tukee sekä astian pohjaa että sen kehää.

Toimivan rakenteen ohella vakkaa on myös koristeltu. Sen kyljessä kulkee kaksi koristevyötä, ensimmäinen toista ylempänä. Vöiden kuviointi koostuu pystyviivoista, kulmaviivoista sekä shakki- ja ristikkokuvioista. Koristeluviillot erottuvat hyvin vakan pinnasta, koska ne on värjätty tummaksi.

Vakan iästä antaa vihjeen sen suojelemat ehtoollisastiat. Malja ja lautanen ovat niukasti koristeltuja, kullattua ja hopeoitua kuparia.

Maljan jalkaan on ruotsiksi kuitenkin kirjoitettu teksti: ”Vuonna 1597 Henrik Storm ja vaimonsa Elin sekä Skova ja hänen vaimonsa Hartta Bergia, jotka asuivat Riikassa, antoivat tämän maljan Jumalan kunniaksi .” Astiat ovat 1500-luvun loppuvuosilta.

Lopullisen vahvistuksen vakan pitkäikäisyydestä antoi radiohiiliajoitus. Sitä varten otin vuonna 2006 pienen puunäytteen vakan sisältä. Ajoituslaboratorion antama tulos näytteelle oli 295 ± 40 BP (Ua-33407), mikä tarkoittaa 68,3 prosentin varmuudella vuosia 1517–1651. Vakka näyttäisi olevan suurin piirtein saman ikäinen kuin ehtoollisvälineet eli 1500-luvun lopusta.

Koska Laitila kuuluu puuastioiden valmistuksestaan kuuluisaan Vakka-Suomeen, on oikein osuvaa, että vanhin suomalainen vakka on sieltä. Arkiesineinä puuvakat eivät ole säilyneet kovin hyvin.

Untamalan kirkko oli sekin vaarallinen säilytyspaikka, sillä rakennus on palanut useita kertoja. Ehtoollisvälineet ja vakka annettiin kuitenkin kulloisellekin kappelinvartijalle henkilökohtaisesti säilytettäväksi.

Vastuu vartioinnista kiersi kylän talonpoikien keskuudessa. Isäntä piti vakkaa sänkynsä alla niin, että yöllä tulipalon sattuessa hän ehti aina kaapata arvoesineet mukaansa. Varotoimi oli kaukonäköinen, sillä ehtoollisvälineet ja Suomen vanhin vakka ovat edelleen olemassa.

Visa Immonen

Kirjoittaja on arkeologian professori Turun yliopistossa.

Untamalan kirkon puinen vakka. Kuva: Visa Immonen