Kun lapsi voi huonosti

0

Ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä, ryhmään sopeutumisen vaikeuksia, turvattomuuden kokemusta, aikuisten läsnäolon tarvetta. Muun muassa tällaisten tunteiden, kokemusten ja oireiden vuoksi käännytään kuntien opiskeluhuollon, esimerkiksi koulupsykologien, puoleen.

Opiskeluhuollon palveluita osataan tänä päivänä käyttää aiempaa useammin – ja toivottavasti myös aiempaa varhaisemmassa vaiheessa. Ongelmana usein on, että palveluja ei ole riittävästi saatavilla. Laitilassa opiskeluhuollon palveluihin on satsattu ja tilanne onkin Laitilan Sanomien (LS 27.10.) haastatteleman Laitilan palvelupäällikkö Nestori Mäkelän mukaan parempi kuin monessa muussa kunnassa.

Haasteita riittää silti täälläkin. Laitilassa havahduttiin esimerkiksi siihen monessa muussakin kunnassa vallitsevaan tosiasiaan, ettei lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita lähipalveluina ole tarjolla. Laitilassa otettiin askel parempaan, kun viime lukuvuonna opiskeluhuoltotiimi täydentyi psykiatrisella sairaanhoitajalla. Lisäksi kerran viikossa mielenterveysyksikön psykiatrinen sairaanhoitaja jalkautuu koulumaailmaan yhdeksi päiväksi.

Psykologiliiton koulupsykologien ammatillisen työryhmän jäsen Laura Oksanen korosti Helsingin Sanomien haastattelussa (HS 25.10), että oppimisympäristöllä ja sen tarjoamilla tukikeinoilla on suuri merkitys siinä, kuinka oppilaat pärjäävät.

Niin Nestori Mäkelä kuin Laitilan Sanomien niin ikään haastattelema (LS 27.10.) opiskeluhuollon tiimiin kuuluva psykiatrinen sairaanhoitaja Salla-Elina Vuori korostavat, miten tärkeää on pyytää apua ja tukea matalalla kynnyksellä, mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvussa. Samaan aikaan alaikäisten mielenterveyspalveluja on kehnosti tarjolla, ilmenee muun muassa Kuntaliiton vuonna 2018 teettämästä lastensuojelukyselystä.

Olisi hienoa, jos lasten ja nuorten hyvinvointi nousisi yhdeksi teemaksi myös ensi kevään kuntavaaleissa.

 

Solina Saarikoski