Kyseessä ei ole koronatuki yrityksille vaan Business Finlandin kautta saatava rahoitus on tarkoitettu liiketoiminnan kehittämiseen häiriötilanteessa. Rahoituksen avulla alulle saaduista projekteista vaaditaan tarkkaa projektikirjanpitoa. Mikäli yritys ei kykene toteuttamaan projektiaan suunnitelman mukaisesti, voidaan kehittämisraha periä takaisin.
Yhden Vakka-Suomen alueen suurimmista rahoituspäätöksestä sai Laitilan Wirvoitusjuomatehdas, jonka kehittämisprojekti tähtää verkkokaupan perustamiseen. Toimitusjohtaja Rami Aarikan äänestä kuulee, että hän on hankkeesta innoissaan.
Verkkokauppa avataan vaiheittain. Lokakuun aikana avautuu suomenkielinen verkkokauppa, jossa myydään alkoholittomia tuotteita, koska Suomen lainsäädäntö ei salli myydä alkoholia kotimaisessa verkkokaupassa.
– Kun sitä on hetken aikaa pyöritetty, näemme nouseeko esiin jotain vikoja. Kun ne on saatu korjattua, käännämme sivut muille kielille. Varmaan Ruotsi on ensimmäinen, koska siellä on tällä hetkellä selkeästi kovin kuhina varsinkin alkoholittomien oluiden suhteen, Aarikka kertoo.
Projekti aloitettiin keväällä tilanteessa, jota Aarikka kuvailee korttitalon kaatumiseksi.
– Ravintolat menivät kiinni eikä ollut tapahtumia odotettavissa. Lisäksi ruokakaupat laittoivat muutamaksi viikoksi kaikki tilaukset kiinni logistiikan varmistamiseksi.
Aarikka kertoo, että Wirvoitusjuomatehtaalla mietittiin, että jotain tarvitsee tehdä vastaisuuden varalle. Business Finlandilta oli mahdollisuus hakea varoja sekä kehitysidean selvitysvaiheeseen että toteuttamiseen. Laitilan Wirvoitusjuomatehdas haki molempia.
– En uskonut, että molemmat hakemukset voisi jättää kerralla sisään, mutta näin pystyi tekemään.
Suomen lainsäädäntö hankaloittaa juomien kotimaisen verkkokaupan kehitystä. Wirvoitusjuomatehtaalla on tehty jo pidemmän aikaa lobbausta alkoholin etämyynnin sallimiseksi myös kotimaisessa verkkokaupassa.
Ulkomaille myymistä Suomen lainsäädäntö ei estä, mutta sen sijaan EU:n verotuskäytäntö on hankaloittanut sen aloittamista merkittävästi. EU:n lainsäädännön mukaan yrityksen pitää ensin maksaa verot lähtömaassa ja vasta maksettuaan verot kohdemaahan, se voi hakea lähtömaalta verojen palauttamista. Suomen korkean verotuksen vuoksi tämä voi käytännössä tarkoittaa sitä, että yrityksen täytyy maksaa 300 euron tilauksesta 600 euron verot Suomeen.
– Eihän minkään yrityksen kirjanpito kestä tällaista.
Asiaa selvitellään parhaillaan ministeriön ja Verohallinnon kanssa. Aarikka on toiveikas, että asiaan löytyy ratkaisu.
Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan lisäksi kymmenen muuta yritystä Laitilasta sai 100 000 euron tuen. Lisäksi tätä pienempiä summia sai 12 yritystä.
Laitilan Talorakenne Oy:n projekti sai 100 000 euron rahoituksen projektiin, jolla kehitetään palveluja ja tuotantoprosessia.
– Kehitystyössä käytetään alan suunnittelijoita ja palveluntuottajia. Hankkeellamme on tarkoitus kehittää toimintaa siten, että yrityksen kilpailukyky- ja työllisyysedellytykset paranevat, Ari Ketoniemi Laitilan Talorakenteesta kertoo.
Koronavirusepidemia näkyi jo maaliskuussa yrityksen toiminnassa.
– Maaliskuussa koronatilanteen takia peruuntui tai siirtyi esimerkiksi linja- ja koulusaneerauksia. Lisäksi uudistuotannon kysyntä heikkeni. Koronatilanteen takia jouduimme lomauttamaan koko henkilöstön muutamaksi viikoksi, Ketoniemi sanoo.
Ketoniemen mukaan koronakriisin vaikutukset näkyvät edelleen.
– Pahin tilanne on todennäköisesti vielä edessä, sillä rakennusalalle kaikki muutokset tulevat pienellä viiveellä.
Pyhärannassa noin
170 000 euron kehittämisraha jakautui neljälle yritykselle. Suurimman kehittämistuen sai ajoneuvoteollisuudelle lasituotteita valmistava Framecomp Oy.Vakkasuomalaisia yrityksiä palveleva Ukipolis on sopinut Pyhärannan, Kustavin ja Uudenkaupungin kanssa, että Ukipolis varmistaa, tarvitseeko yritys apua kehittämisprojektien eteenpäin viemiseksi.
Soittokierros edellä mainuttujen kuntien yrityksiin on vielä kesken.
– Alustava kokemus on, että yrittäjillä, jotka ovat tukea saaneet, homma on hanskassa. Heillä ei ole ollut suurta avuntarvetta, mutta tämä voi vielä muuttua, kun saadaan kaikki soitettua lävitse, yrittäjyysneuvoja Esa Kerkola kertoo.
Ukipolis ei valvo tukirahojen käyttöä vaan ainoastaan kartoittaa tilannetta ja tarjoaa tarvittaessa apua projektin toteuttamiseen tai siihen liittyvään maksatukseen.
– Lisäksi olemme kysyneet muutenkin yritysten kuulumisia. Onko jotain muuta, esimerkiksi sukupolven vaihdosta, meneillään? Jos hakee kehittämisrahaa, on prosessin aikana voinut löytyä muita tarpeita. Niitä olemme kartoittaneet.
Laitila ei ole toistaiseksi lähtenyt mukaan Ukipolikselta tulleesen tarjoukseen.
– Tämä on osittain kustannuskysymys. Toteutustapoja voi olla erilaisia ja meidän on mahdollista lähteä myös tähän mukaan myöhemminkin, Laitilan elinvoimapäällikkö Juha-Matti Päivölä kertoo.
Business Finlandin tukieurot Vakka-Suomeen
Laitila
Tukea yhteensä 1 644 840 euroa.
Tukea sai 27 yritystä.
100 000 euroa tai sen yli sai 11 yritystä: Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy, AmiPro Service Oy, JS-Group Oy, Laitilan Leipä S. Heinonen Oy, Laitilan Säle Oy, Laitilan Talorakenne Oy, Lamus Oy, Mivepa Oy, Munax Oy, Rakennustoimisto Soinu Oy ja Samuli Simula Oy.
Suurin tuensaaja oli Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy, jonka tukisumma oli 109 360.
Uusikaupunki
Tukea yhteensä 1 518 822 euroa.
Tukea sai 29 yritystä.
Seitsemän yritystä sai tukea 100 000 euroa: Nordic Soya Oy, Khimaira Oy, Ka-Bir Oy, Seger Oy, South Festivals Oy, TKTvision Oy ja Warma-Uunit Oy.
Kustavi
Tukea yhteensä 263 250 euroa.
Tukea sai 4 yritystä.
Suurin tuensaaja oli Vuosnaisten meriasemaa pyörittävä Map satamapalvelut, joka sai 110 000 euroa.
Pyhäranta
Tukea yhteensä 167 830 euroa.
Tukea sai 4 yritystä.
Suurin tuensaaja oli Framecomp Oy, joka sai 80 000 euroa.
Vehmaa
Tukea yhteensä 132 130 euroa.
Tukea sai 5 yritystä.
Suurin tuensaaja oli Muoti-Herrala, tukisumma oli 84 800 euroa.
Taivassalo
Kunnasta ei haettu tukia tai sinne ei myönnetty tukia.
Lähde: Business Finland, viikko 38