Rauno Laine
Laitilan pelloilla kaikuu nyt joutsenten toitotus ja hanhien kaklatus Untamalassa, Valkojärvellä ja muualla sopivilla ruokailumailla. Pohjoisesta saapuu muuttavia metsä- ja tundrahanhia, jotka hetken viipyvät pelloillamme ja jatkavat sitten matkaansa.
Joutsenet ovat saaneet kokoontumisiinsa mukaansa jo tämän kesän jälkikasvunsakin ja kurkiakin on vielä muutolla. Lämmin syksy onkin pidätellyt lintujen syysmuuttoa. Nyt on liikkeellä erityisen paljon rastaita, peippoja sekä järripeippoja.
Syksy etenee kuitenkin hyvällä vauhdilla. Yöpakkasia on ollut vasta tällä viikolla.
Runsas viikko sitten oli lepakoitakin vielä liikkeellä. Nyt ne alkavat jo vetäytyä koloihinsa ja orsillensa roikkumaan. Mikään syvä ei lepakon uni ole, vaan ne saattavat talven aikana vaihtaa paikkaakin kortteerissaan.
Sama koskee myös käärmeitä. Pikkuhiljaa ne luikertelevat koloihinsa, mutta aurinkoisilla paikoilla voi vielä jonkun viivyttelevän luikeron nähdä. Perhosista muun muassa komeita amiraaleja on näkynyt näihin päiviin saakka.
Kesämökeillä alkaa myös rapina. Sitä myötä kun ilmat ja yöt kylmenevät, alkaa karvakansa hakeutua rakennusten suojiin. Metsähiiretkin vaihtavat asumuksensa puiden siimeksestä seinien sisälle.
Syksy on sienestäjän kulta-aikaa. Etenkin suppilovahveroita on metsistämme löytynyt mukavasti.
Sienimetsään ei aina tarvitse mennä kauas. Niitä löytää taajamasta tai sen tuntumasta Laitilassakin. Monia kuitenkin arveluttaa uskaltaako liikenteelle alttiita sieniä syödä tai poimia nurmikoilta.
– Lyijyä ei liikenteen päästöistä enää tule ja sieniin kerry. Mutta auton rengaista voi tulla kadniumia, sieniasiantuntija Lasse Kosonen kertoo.
Pahimpia kerääjiä ovat hänen mukaansa lahottajasienet kuten ukon- ja herkkusienet. Niitä ei suositella kerättäväksi taajamissa tai teidern varsilla.
– Sen sijaan ne sienet, jotka elävät niin sanotusti symbiosissa puiden kanssa, eivät kerää haitta-aineita kuin pieniä määriä. Joten kanttarelleja, suppilovahveroita, tatteja ja rouskuja voi turvallisesti kerätä, Kosonen opastaa.
Turvaetäisyytenä vilkasliikenteisiin katuihin sieniä kerättäessä pidetään noin 50 metrin etäisyyttä. Metsä on sienestäjllekin aina turvallinen ja rauhoittava näin syksylläkin.
Hiljaisuutta voi kuunnella, ja nyt siihen on hyvä tilaisuus kuusten katveessa. Ellei sitten joka paikan korppi äänillään tuumaustaukoa säestä tai tikka jossain puunrunkoa tao. Teeri tai metso voi rytinällä lentoon lähtiessään kulkijan säikäyttää.
Nyt onkin hyvä hetki lähteä retkelle luonnon helmaan. Porukkaretkillä korona-rajoitukset ja –etäisyydet tiedostaen.
Syyskuu oli tavanomaista lämpimämpi
Iida Kauppi
Etenkin maan länsiosassa syyskuu oli harvinaisen lämmin, kertoo Ilmatieteen laitos. Laitilassa kuukauden keskilämpötila oli Eero Setälän tilastoissa 13,1 astetta, mikä on normaalia syyskuuta pari astetta korkeampi. Ilmatieteen laitoksen mukaan kyseessä oli jo kahdestoista peräkkäinen tavanomaista lämpimämpi syyskuu.
– Viimeksi syyskuu oli keskimääräistä kylmempi vuonna 2008, kun vertailujaksona käytetään vuosia 1981–2010, Ilmatieteen laitokselta kerrotaan.
Yli 20 asteen mittari nousi Laitilassa yhteensä neljänä eri päivänä. Korkeimman lämpötilan, 23 astetta, Eero Setälä mittasi 27. syyskuuta.
Laitilassa satoi viime kuussa normaalia vähemmän, sillä vettä Setälän sademittariin kertyi syyskuussa yhteensä 41 millimetriä. Koko maassa sateet jakautuivat voimakkaasti, sillä esimerkiksi Merikarvian Tuorilan havaintoasemalla satoi runsaasti. Siellä kuukauden kokonaissademäärä oli 144,1 millimetriä.
Ailan päivänä Suomen ylitti ajankohtaan nähden poikkeuksellisen voimakas myrsky, joka katkoi sähköjä ja jätti jälkensä myös Laitilan seudun metsiin.
Aila-myrsky aiheutti vahinkoa erityisesti maan länsiosassa. Tuolloin Raumalla Kylmäpihlajan havaintoasemalla 10 minuutin keskituuli voimistui korkeimmillaan lukemiin 29,4 m/s.
