Solina Saarikoski
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät siirtyvät kunnilta hyvinvointialueiden harteille reilun kahden vuoden kuluttua, mikäli hallituksen tavoiteaikataulu toteutuu. Kunnat ovat ottaneet kantaa suunniteltuun sote-uudistukseen, jota koskevat lait pyritään viemään eduskunnan käsittelyyn vielä tämän vuoden puolella.
Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan Suomeen perustettavat 21 itsehallinnollista hyvinvointialuetta ottavat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät harteilleen reilun kahden vuoden kuluttua eli vuodesta 2023 alkaen. Helsingin kaupunkia ei ole tarkoitus liittää mihinkään maakuntaan, vaan se vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan.
Suomessa on jo vuosia suunniteltu mittavaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, jonka valmistelu on kulkenut kuin vuoristorata: toisinaan ollaan oltu aallonpohjassa, mutta sitten taas valmistelussa vauhti on kiihtynyt. Sote-uudistusta koskevat hallituksen esitykset on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn vielä tämän vuoden aikana.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vaikuttaa merkittävällä tavalla niin kuntien toimintaan, talouteen kuin henkilöstöönkin.
Uudistuksen jälkeen sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirretään kunnilta perustettaville hyvinvointialueille. Se tarkoittaa myös sitä, että sote-sektorin ja pelastustoimen työntekijöiden – kaikkiaan yli 170 000 ihmisen – työnantaja vaihtuu.
Kuntien talouteen uudistus vaikuttaa suuresti, sillä kuntien toiminnan kustannukset vähenevät ja käyttötalousmenoista siirtyy pois noin puolet.
Järjestämisvastuun siirto hyvinvointialueille tarkoittaa sitä, että kuntien tuloja siirretään maakuntien toimintaa rahoittavalle valtiolle: rahoitus turvataan muun muassa siirtämällä kuntien kunnallisveroja uusille hyvinvointialueille sekä vähentämällä kuntien tuloista peruspalvelujen valtionosuutta.
Tämänhetkisten laskelmien mukaan kunnallisveroa leikattaisiin noin 13 prosenttiyksikön verran, mutta lopulliset laskelmat tehdään kuntien vuosien 2021–2022 tilinpäätöstietojen perusteella – olettaen, että uudistus tulee voimaan vuoden 2023 alusta. Nykyisiin laskelmiin liittyy poikkeuksellista epävarmuutta koronapandemian vaikutusten takia.
Hallitus katsoo, että sote-palvelujen keskittäminen suuremmille toimijoille parantaa palvelujärjestelmän toimivuutta, yhtenäistää sote-palvelujen järjestämistä sekä saatavuutta ja siten vahvistaa myös ihmisten yhdenvertaisuutta. Sote-uudistuksella pyritään myös hillitsemään kustannusten kasvua muun muassa vähentämällä kalliita laitospalveluita ja lisäämällä avomuotoisia palveluita sekä tiivistämällä palveluverkkoa.
Sote-uudistus
- Kunnilta siirtyviä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien järjestämistä varten Suomeen perustetaan 21 uutta itsehallinnollista hyvinvointialuetta.
- Helsinki ei liity yhteenkään maakuntaan, vaan se vastaa alueellaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä.
- Uudistuksessa perustetaan myös Hus-maakuntayhtymä, joka järjestää laissa erikseen säädetyt tai Uudellamaalla erikseen sovitut vaativan erikoissairaanhoidon toiminnot.
- Hyvinvointialue on kunnista ja valtiosta erillinen julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto.
- Sote-maakuntien rahoitus on tarkoitus toteuttaa vähentämällä kunnilta muun muassa valtionosuuksia ja kunnallisveroa.
- Uudistuksessa kunnan järjestämän perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen käytössä olevat toimitilat siirtyvät vuokrasopimuksen nojalla sote-maakunnan hallintaan. Kunnan omistama irtaimisto, esimerkiksi koneet, kalusteet ja laitteet, siirtyvät hyvinvointialueelle.
- Omaisuussiirroista ei makseta korvausta tai kompensaatiota. Kunta on kuitenkin oikeutettu joissain tapauksissa korvaukseen, esimerkiksi silloin, jos kuntien omistamia toimitiloja jää tarpeettomaksi.
Laitila penseänä rahoitusmallia ja vahvaa valtion ohjausta kohtaan
Sote-uudistusta koskevat lakiehdotukset ovat olleet lausuntokierroksella kunnissa. Laitilassa lausunnon antoi kaupunginhallitus ja sen olivat valmistelleet sosiaali- ja terveysjohtaja Johanna Ahokas sekä kaupunginjohtaja Lauri Kattelus.
Laitila pitää uudistuksen suunniteltua aikataulua liian nopeana ja suhtautuu epäluuloisesti esimerkiksi esitetylle mallille, jossa kajotaan niin kuntien valtionosuus- kuin verojärjestelmäänkin.
Laitila ei esimerkiksi allekirjoita väitettä, että esitetty hyvinvointialueiden rahoitusmalli ja taloudenohjausmekanismi ohjaisi hyvinvointialueiden taloudenhoitoa tarkoituksenmukaisella tavalla.
Laitila suhtautuu myös varauksellisesti hyötyihin, joita valtion vahvan ohjauksen esitetään tuovan. Laitila kyllä katsoo, että kustannusten kasvun hillinnän näkökulmasta valtion vahva taloudellinen ohjaus on perusteltua. Mutta toisaalta Laitila tuo ilmi epäilyksen, että pelkästään valtion vahvalla ohjauksella ja hyvinvointialueiden yhdenmukaisilla toimintatavoilla saataisiin suomalaisten terveys- ja hyvinvointierot pienenemään.
Laitila pelkää, että uudistus saattaa jopa heikentää kuntalaisten asemaa palvelujen käyttäjinä. Laitila muistuttaakin, että sosiaali- ja terveyspalveluiden riippuvuussuhteet kuntien muihin palveluihin, erityisesti sivistys- ja vapaa-aikatoimialojen palveluihin, ovat hyvin vahvat.
Myös omaisuusjärjestelyt hiertävät. Laitila ei nimittäin lämpene esitykselle, joka siirtäisi kuntien sote-toimintaan liittyvän irtaimen omaisuuden korvauksetta maakunnille. Esityksen mukaan kuntien toimitilat ja kiinteistöt jäisivät kuitenkin kuntien omistukseen, mutta maakunnat vuokraisivat ne siirtymäajaksi. Kunnilla voi olla oikeus korvauksiin, mikäli sen omistamille sote-kiinteistöille ei ole vaikkapa palvelujen keskittämisen vuoksi enää vuokra-ajan jälkeen tarvetta. Laitila katsoo, että esitetty korvausmalli vaatisi vielä kehittämistä.