Ilkka Saloniemi: Paluuta kotikylään ei tarvinnut kauan miettiä

0
Tässä maisemassa on asunut jo monta sukupolvea Saloniemiä. Nyt on Oskarin (vas.), Annin, Ilkan ja Terhin vuoro.

Pirkko Varjo

Keväällä 50 vuotta täyttänyt Ilkka Saloniemi asuu vain muutaman askelen päässä synnyinkodistaan Suontaan Kauliossa. Isovanhempien,  Eino ja Enni Saloniemen 1930-luvulla rakentama talo seisoo tyhjillään. Sen viereen Ilkan vanhemmat, Raimo ja Kaija Saloniemi rakensivat 1970-luvulla talon, jossa Ilkka nyt asuu perheineen.

– En muista sitä aikaa, kun asuimme tuossa vanhassa talossa. Asuimme Enni-mummun kanssa ja myös isosiskoni Mari syntyi siinä.

Isoisä oli kotoisin Saloniemen talosta, joka on kylätien toisella puolella. Alun perin suku on tullut Seppälästä, mutta milloin, sitä Ilkka ei tiedä.

Peltoaukean toisella puolella on Suontaan koulu. Siellä Ilkka kävi kaksi ensimmäistä ja kaksi viimeistä luokkaa peruskoulua, kolmas ja neljäs käytiin Leinmäen koulussa.

– Leinmäkeläiset tulivat vastavuoroisesti tänne. Leinmäellä oli myös samanikäisiä poikia, joita  Suontakana ei ollut. Oli täälläkin kavereita ja heidän kanssaan leikittiin muun muassa köptaata. Se oli vähän niin kuin piilosta.

Koulusta on parhaiten jäänyt mieleen hyvä ruoka. Lempiaineita olivat liikunta, käsityöt ja historia. Opettajiaan Seija Jusia, Jorma Varjosta ja Juhani Karesta entinen oppilas muistaa hyvällä.

– Varjonen opetti Suontakana. Hän oli hyvin musikaalinen ja järjesti joulujuhliin valtavasti ohjelmaa. Sellaista en ole sen jälkeen nähnyt.

Koulutie jatkui yläasteelle keskustaan ja sieltä Uuteenkaupunkiin kuljetusalan ammattiopintoihin. Nyt oma poika, 17-vuotias Oskari opiskelee samalla linjalla.

Ilkan Raimo-isä aloitti maanrakennusalan työt 1960-luvun lopulla. 1991 isä ja poika perustivat yhdessä Laitilan Perusrakenteen. Kuuden hehtaarin kotitila ei enää pitkään aikaan ollut tuottanut perheen elantoa. Raimo Saloniemi jäi yrityksestä pois 2011.

– Aikoinaan täällä oli lihakarjaa. Nyt pellot kasvavat heinää, joka menee hevosten rehuksi.

1997 kuollut Enni-mummu oli Ilkalle tärkeä ihminen. Mummu jäi leskeksi jo 1944 kun Eino-pappa kuoli.

Eino Saloniemi selvisi sodasta, mutta vammautui suuressa Turengin junaonnettomuudessa niin pahasti, ettei enää pystynyt työhön. Turengin asemalla talvisodan aikana sattuneessa junien yhteentörmäyksessä kuoli 39 ihmistä, joista 15 oli Laitilasta. Turma on edelleen pahin junaonnettomuus Suomessa.

– Kun pappa kuoli, isä oli puolitoistavuotias. Hänellä oli myös seitsemän ja kymmenen vuotta vanhemmat veljet. Pojat joutuivat varmaan ottamaan paljon vastuuta ja naapurit auttoivat.

Saloniemi perusti oman perheen 2002 kun hän avioitui Eurajoelta kotoisin olevan Terhin kanssa. Terveyskeskuksessa fysioterapeuttina työskentelevällä Terhillä ja Ilkalla on kaksi lasta, Oskari ja 15-vuotias Anni. Perhe asui monta vuotta Laitilan keskustassa, kunnes he 2013 muuttivat Ilkan lapsuudenmaisemiin.

– Isä ja äiti olivat jo muuttaneet tästä keskustaan, kun isä sitten kysyi, haluaisinko minä ostaa tämän vai myykö hän sen vieraalle. Ei sitä tarvinnut kauan miettiä.

Myös Terhi sanoo kotiutuneensa Kaulioon. Hän lähti heti mukaan Suontaan kyläyhdistykseen ja toimii siinä edelleen aktiivisesti.

– Perhe osallistuu talkoisiin ja tapahtumiin. Käymme myös vuorollamme lämmittämässä Mustajärven saunaa, vaimo kertoo.

Saloniemet viihtyvät Ilkan kotikunnailla, mutta eivät välttämättä loppuelämäänsä.

– Jossain vaiheessa voidaan muuttaa keskustaan, tai mihin vain.