Arto Kanerva
Vuoden yrittäjäksi Laitilassa on valittu Sora ja Kallio Heinonen Oy. Yrittäjien piti käydä pokkaamassa palkintonsa viime lauantaina Naantalin Kylpylästä, mutta koronarajoitusten vuoksi tuo tilaisuus jouduttiin perumaan. Heinoset saavat palkintonsa jossain vaiheessa marraskuussa, ja se tuodaan kuulemma mieluiten työpaikalle.
– Onhan tämä hieno tunnustus ja tulee aivan sellainen olo, kuin olisimme onnistuneet tekemään jotain oikein, kiitos vain kaikille, Jari Heinonen sanoo.
Maaliskuussa vuonna 1988 perustettu perheyritys murskaa, myy ja kuljettaa kiviaineksia, tällä hetkellä noin 500 000 tonnia vuodessa.
– Tuosta tulee sellaiset 10 000 rekkakuormaa, mutta jos ajamassa on kolme tai neljä autoa, ja jokainen ajaa päivittäin kahdeksan kuormaa, niin kyllähän siitä kertyy. Lisäksi meillä on aika paljon noutomyyntiä.
Ei tässä näin pitänyt käydä, mutta jälkiviisaus taitaa olla aika turhaa yli 30 vuoden jälkeen, Jari Heinonen tuumaa.
– Isäkin aikanaan sanoi, että tämä on niin huonoa hommaa, ettei kannata ryhtyä. Isän kuoltua olikin tarkoitus myydä kuorma-auto ja muut koneet pois, mutta kauppa ei käynyt ja jos olisi käynyt, niin siitä olisi tullut isojakin veroseuraamuksia.
Niinpä Jari Heinonen sitten, ehkä vähän vastentahtoisesti, päätyi perustamaan oman yrityksen ja jatkamaan isänsä aloittamaa työtä. Alkuvuosina hän ei tehnyt vain maa- ja kiviainesten kuljetusta, vaan myös kalkin levitystä pelloille. Kalkkihommat Heinonen lopetti vuonna 2002, mutta murskaamon kentällä on edelleen isoja kalkkikasoja. Eivät tosin omia, vaan vuokrasopimuksella varastoitavina.
Oma murskaamoalue hankittiin Pyhärannasta vuonna 2000 ja ensimmäinen oma murskain 2004. Murskattavaa pitäisi riittää vielä 10 – 15 vuodeksi. Jotta mursketta syntyy tasaiseen tahtiin, on kaluston oltava kunnossa, ja siksi laitteistoa on uusittu tasaisin väliajoin.
– Meillä on pari muutakin aluetta ja tällä viikolla olemme Vehmaalla tekemässä punaista mursketta.
Työnjako Heinosilla on selvä. Paavo ajaa rekkaa ja hoitaa sellaisten ahtaiden paikkojen remontit, mihin Jari ei mahdu. Jari ajaa pääasiassa pyöräkuormaajaa. Puolitoista vuotta vanhan rekan ratissa hän on ollut vain pari kertaa, eikä silloinkaan kuorma päällä. Tarja puolestaan on kaivinkoneen ja pyöräkuormaajan kuski ja yleisnainen Heinonen kaikenlaisiin töihin.
– Valmista mursketta pitää hihnan päästä tulla, joten koneita ei turhaan sammuteta. Kahvitauotkin pidetään vuorotellen, jos ehditään, Jari kertoo.
Pitkään yrittäjänä toiminutta Heinosta ei mikään enää hätkäytä, mutta välillä ottaa päähän kaikki ylimääräinen puuha, mikä tulee normaalin työn päälle.
– Laatukäsikirjaa, CE-merkintää, ammattipätevyyksiä, kaikki vaatimukset ja paperisota vievät kaikki aikaa, kun kuitenkin tässä mieluiten tekisi vain töitä. Kontrolli on välillä kova, mutta kai sen on pakko olla, kun kaikki eivät muuten säännöksiä noudata.
Jotain hyvääkin kehitystä on vuosien varrella tapahtunut. Esimerkkinä siitä Jari mainitsee talonrakennuksen, jossa ei enää juuri tapaa perinteisiä hartiapankkirakentajia, jotka tekevät omakotitalonsa pääosin omin voimin. Silloin kaikki eivät tienneet millaista tavaraa mihinkin paikkaan tarvittiin, mutta nyt mukana on enemmän ammattilaisia ja homma on selkiytynyt.
Juuri 62 vuotta täyttäneellä Jari Heinosella ei ole vielä aikaa jäädä eläkkeelle. Itse asiassa hänellä oli suunnitelmissa eläköityä 58-vuotiaana, mutta se on jostain syystä jäänyt, siirtynyt, unohtunut.
Ehtiihän tuota.
