Veroprosentit pysyvät ensi vuonna Laitilassa nykyisellä tasolla

0
Pro Vakka-Suomea edustava valtuutettu Seppo Rinne teki ehdotuksen kunnallisveron korottamisesta, mikä ei kuitenkaan herättänyt muissa valtuutetuissa vastakaikua. Rinteen puhetta kuuntelevat puheenjohtajistopöydän takana hallintosihteeri Jaana Suominen, vs. talous- ja hallintojohtaja Atte Hyvärinen ja valtuuston puheenjohtaja Tanja Raisto-Elo.

Laitilassa kunnallis- ja kiinteistöverot ovat ensi vuonna samat kuin tänäkin vuonna. Kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantai-illan kokouksessaan kaupunginhallituksen yksimielisen tekemän esityksen, ettei veroprosentteja muuteta.

Tulovero pysyy siis 20,75 prosentissa.

Lokakuussa tehdyn arvion mukaan veron pitäminen ennallaan kerryttää ensi vuonna tuloveropottia 26,6 miljoonalla eurolla. Hienoista kasvua verotuloon siis ennustetaan, vaikka veroprosentti ei muutukaan. Esimerkiksi viime vuoden tilinpäätöksen mukaan Laitilan tuloverokertymä oli vuonna 2019 yhteensä 26,3 miljoonaa euroa.

”Monilla on käsitys, että vaalivuonna olisi poliittinen itsemurha hyväksyä veronkorotus.”

Keskustelu tuloveroprosentin tasosta oli valtuustossa niukkaa. Veroprosentin korotusta ehdottanut valtuutettu Seppo Rinne (Pro Vakka-Suomi) epäili, että keskustelua suitsii ensi keväänä edessä olevat kuntavaalit.

– Nyt kun on vaalivuosi, niin monilla on sellainen käsitys, että olisi poliittinen itsemurha hyväksyä veronkorotus. Mutta kyllä kuntalaiset näkevät tämän läpi, hän sanoi ja esitti tuloveroprosentin nostamista 0,5 prosenttiyksiköllä.

– Velan määrä on nousemassa suuremmaksi kuin veroilla saatava tulosumma on. Tämä on vakava asia ja väärä asenne, hän perusteli korostusesitystään, joka ei saanut valtuustossa tukea.

Rinne moitti valtuustoa verolinjan epäjohdonmukaisuudesta.

– Vaikka velkamäärä oli nousussa, alennettiin vuoden 2018 kunnallisveroa. Tämä on täysin käsittämätöntä toimintaa, liikelaitoksessa tällaisesta annettaisiin potkut.

Valtuutettu Seppo Lehtola (sd) luonnehti Laitilan tuloveroprosentin olevan kohtuullisella tasolla, kun sitä verrataan kuntien tuloveroprosenttien keskiarvoon.

– Vielä olemme hiukan kaikkien kuntien keskiarvon yläpuolella. Mutta 4 000–10 000 asukkaan kuntien tuloveroprosenttien keskiarvo on jopa Laitilan veroprosenttia hieman suurempi.

Lehtola harmittelee tuloveroprosenttien vaihtelevan liikaa kuntien välillä ja näkee, että pienillä syrjäseutujen kunnilla ja muuttotappiosta kärsivillä kunnilla on paineita tuloveroprosenttiensa korottamiseen.

Lehtola epäili myös, että verojen korotus saattaa olla Laitilassa edessä.

– Tulevat vuodet tulevat olemaan taloudellisesti haasteellisia ja eteen saattaa tulla tilanne, että joudumme veroprosenttia nostamaan.

Kiinteistöverot ovat lain määrittelemän vaihteluvälin alarajalla

Myös kiinteistöverot pysyvät ensi vuonna Laitilassa tämän vuoden tasolla.
Yleinen kiinteistöveroprosentti on 0,93, vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti 0,41, vapaa-ajanrakennusten veroprosentti on 1 ja rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 3. Voimalaitosten veroprosentti on 2 ja yleishyödyllisiltä yhteisöiltä kiinteistöveroa ei peritä.

Laitilassa kiinteistöverot ovat monia lähikuntia alhaisemmat. Vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti on alin mahdollinen eli 0,41 prosenttia.

Nykyisillä veroprosenteilla kiinteistöveron laskennallisen verotuoton arvioidaan ensi vuonna olevan hieman alle 2,1 miljoonaa euroa. Kiinteistöverotuoton odotetaankin pysyvän lähes ennallaan, sillä viime vuoden vahvistettu kiinteistöverojen tuottama potti oli noin 2,1 miljoonaa.

”Kiinteistöveroprosenttien maltillisuus on kiinteä osa Laitilan kuntakuvaa ja brändiä.”

Valtuustossa Pertti Pokki (sd) havainnollisti esimerkeillä, mitä esimerkiksi asuinkiinteistöihin kohdistettu 0,04 prosenttiyksikön nosto tarkoittaa. Kaupungin vuokra-asuntoihin tällainen korotus toisi kuukausivuokriin noin 50 sentin korotuspaineen. Pokki antoi esimerkin myös verotusarvoltaan 300 000 euron arvoisesta kiinteistöstä.

– Tällaisen kiinteistön vero nousisi 1 200 euroa vuodessa. Mutta uskon, että jos on 300 000 euron arvoinen kiinteistö, niin tuskin tuollainen korotus tekisi tiukkaa.

Pokki ei kuitenkaan tehnyt kiinteistöveroihin korotusesitystä, vaikka myönsikin sen häntä ”nakottavan”.

– Olemme Laitilassa aivan kiinteistöverojen alarajalla. Viimeksi kun on kiinteistöveroa nostettu, niin jouduttiin nostamaan, kun valtiovallan lainsäädännön vuoksi, hän muistutti.

Tapio Kylä-Heiko (kesk) halusi muistuttaa, että isokuluisissa omakotikiinteistöissä asuu myös esimerkiksi ikäihmisiä, jotka haluavat kotitaloissaan pärjätä mahdollisimman pitkään. Hänestä kiinteistöveroja ei sovikaan missään nimessä korottaa.

Keskustavaltuutettu Eero Kuisma (kesk) katsoo alhaisen kiinteistöverotason olevan Laitilalle tärkeä vetovoimatekijä.

– Kiinteistöveroprosenttien maltillisuus on kiinteä osa Laitilan kuntakuvaa ja brändiä. Tämä on arvokas ja hieno asia, Kuisma kiitteli ja sanoi alhaisen kiinteistöveron kannustavan elinkeinoelämää, yrittäjiä ja maatalousyrittäjiä päivittäisissä askareissa.

”Viimeksi kiinteistöveroa Laitilassa nostettiin valtiovallan lainsäädännön vuoksi.”

Heikki Peltola (kok) puolestaan sanoi, että jos alhainen kiinteistöverotaso on vetovoimatekijä ja positiivinen viesti, niin se ei näytä tepsivän.

– Tämä viesti ei ole mennyt perille, koska kaupungin vetovoima ei ole kasvanut. Kyllä meidän pitää jotain muutakin ruveta keksimään vetovoiman lisäämiseksi. Ja pitää myös viestiä tätä asiaa.

Peltola katsoo myös, että veronkorotuskeskustelu on Laitilassa lähitulevaisuudessa edessä.

– Veroja joudutaan nostamaan melko varmaan, koska meidän taloudelliset realiteetit ovat sellaiset, että meidän pitää rahaa kyllä jostain saada.

Seppo Rinne (Pro Vakka-Suomi) olisi korottanut kunnallisveroa, mutta pelkkää kiinteistöveroa hän ei ollut valmis nostamaan.

– Jos korotettaisiin veroäyriä, niin silloin olisi paikallaan tarkastaa myös kiinteistöveron tasoa. Tällä hetkellä kiinteistöveroon kajoaminen aiheuttaisi sellaisen ampiaispesän lähdön, että silloin täytyisi olla jokin erilainen syy, hän linjasi.