Pesäpalloilija Ilona Hakoniemi , 16, on kirjoittanut kahden vuoden sopimuksen Rauman Feran kanssa. Vehmaalainen ja Laitilan Jyskeen kasvatti ei kuitenkaan ihan outoon seuraan siirry, sillä hän pelasi viime kaudella Jyskeen naisten joukkueen lisäksi Feran B-tytöissä ja siihen päälle viisi ottelua Naisten Superissa.
Onpa Hakoniemellä kokemusta myös kokemusta Ykköspesiksestä Pöytyältä.
– Tosi innolla odotan tulevaa kautta. Mukava päästä aloittamaan harjoitukset, Hakoniemi jutteli Feran ensimmäisen leiriviikonlopun alla.
Lukkarina pelaavalle viime kauden Superin pelit tulivat yllätyksenä.
– En kyllä odottanut, että pääsisin pelaamaan Superissa, hän myöntää.
Tulevana kautena hän kertoo Superpesis-pelien olevan ykkösjuttu, mutta pelejä tulee varmaati myös Feran B-tytöissä.
– Katsotaan sitten, missä pelaan ja kuinka paljon.
Ilona Hakoniemen isä Heikki on kotoisin Pohjanmaalta, joten pesäpallo on kuulunut aina kuvaan.
– Isä on pelannut itse ja veljet myös. Toki minäkin halusin pelata. Kuusivuotiaana aloitin Jyskeessä, totesi Ilona Hakoniemi.
Kotipaikkakunnalla Vehmaalla ei pesäpalloa harrasteta, eikä juuri opiskelupaikkakunnalla Uudessakaupungissakaan. Niinpä kasvattajaseuraksi valikoitui Laitilan Jyske.
Nyt siis pelit jatkuvat Raumalla.
– Ensin pitää vakiinnuttaa pelipaikka Superin joukkueessa. Töitä pitää tehdä, kehittyä ja pärjätä. Tavoitteena on olla joskus Suomen paras lukkari, naulasi Hakoniemi.
Oikealla tiellä Ilona Hakoniemi on, sillä viime kauden päätteeksi hänet valittiin parhaaksi tyttölukkariksi.
– Titteli tuli todella yllätyksenä. Minua ei oltu mainittu edes ennakkokaavailuissa, Hakoniemi totesi.
– Nyt pitää jatkossakin pysyä oikealla tiellä ja tehdä oikeita juttuja.
Hakoniemen mielestä hyvältä lukkarilta vaaditaan tietynlaista paineensietokykyä, hyvää pelinlukutaitoa ja tiettyä röyhkeyttä.
– Oma vahvuuteni taitaa olla se, että suuria heikkouksia ei löydy. Painettakin kestän, sillä tuntuu siltä, että mitä kovempi peli, sen parempi olen.
Ilona Hakoniemi muistelee mielellään aikaa Jyskeessä.
– Siellä on huippukavereita. Varmasti treenaankin vielä siellä. Myös valmentajat ovat ihan lemppareita. Laitilassa on hieno pesisyhteisö!